Mistä tuote alkaa?

Törmäsin taannoin erääseen konsulttiin, joka oli tekemässä asiakkaalleen määritystä, miten tuotteen elinkaaren aikaiset kustannukset ja tuotot pitäisi laskea. Tämähän on asia, joka kaikkia tietysti kiinnostaisi – mikä on tuotteen kannattavuus koko sen elinkaaren aikana?

Yllättäen ja pyytämättä

Siinä sparratessa törmättiin aika nopeasti kysymykseen, tiedämmekö me milloin tuotteen elinkaari alkaa. Väittäisin, että erittäin harvoin tehdään yksiselitteistä päätöstä, että nyt aloitetaan uuden tuotteen suunnittelu ja tästä alkaa tuotekehityskustannukset juosta. Useimmiten tuote-/tuotteistuspäätös syntyy vähitellen ja asiakkaiden kanssa tehty protoilu tai todellinen toimitusprojekti ”liukuu” tuotteeksi yllättäen ja pyytämättä. Varsinkin nykyään vallalla oleva kokeilukulttuuri vie tällaista perinteistä tuotekannattavuuslaskentakulttuuria hieman eri polulle.

Nokian kulta-aikana siellä toimittiin näin: Perustettiin tuoteprojekti, joka hoiti uuden tuotteen suunnittelun, valmistuksen ramp-upin, markkinoinnin jne. alusta loppuun. Näin pystyttiin yksiselitteisesti raportoimaan tuotekohtainen kannattavuus. Se, että tuoteprojektit saivat itsenäisesti päättää tuotteesta,  käytettävästä teknologiasta ja komponenteista, palveli hyvin tuotteen elinkaarenhallintaan liittyvää raportointia. Mutta: syntyikö yritykselle hyvä tuoteportfolio, joka reagoi nopeasti ja joustavasti markkinoiden vaatimuksiin? Tähän kysymykseen on nyt vuosien jälkeen saatu vastaus.

Tuote vs. tuotealusta

Nykyään puhutaan paljon tuotealustoista, tuotearkkitehtuurista ja tuoteportfolioista. Tässä yhteydessä käytetään aina esimerkkinä VAG-konsernia (hyvä esimerkki edelleen, riippumatta luovasta päästömittausteknologiasta). Scoda Octavian tietyn mallin elinkaari pystytään todennäköisesti määrittämään tarkasti, mutta pitääkö kannattavuutta tarkasteltaessa ottaa huomioon itse tuotealustaan tehdyt investoinnit? Mikä on oikea taso kertoa Yhtiön omistajille, oliko ko. tuote meille kannattava vai ei? No, ehkä tämä on hieman epärelevantti asia meille Suomessa, koska tällä tasolla tuotteita tekeviä yrityksiä on meillä vain kourallinen.

Auto vai pyörillä kulkeva ajoneuvo

Ketterien menetelmien kautta tullut käsite MVP – Minimum Viable Product – tuo vielä uuden haasteen koko tuote-käsitteelle. Kuvan esimerkissä tehdään perinteisesti auto, joka on helposti ymmärrettävä tuote, jonka aikaansaamiseksi on projektisuunnitelma ja -budjetti. Elinkaari on helppo määrittää. Toisessa esimerkissä tehdään pyörillä kulkevaa kulkuneuvoa. Jos halutaan takaisinpäin selvittää tuotekustannukset, niin seurataanko skeitti-laudan vai auton kustannuksia, ja ketä se oikeastaan kiinnostaa, jos heti rullalaudasta saakka tekeminen on ollut kannattavaa.

mvp

PLM Rules

Meillä suurin osa tuotteista syntyy siis liukumalla yhden tai useamman asiakasprojektin tuotoksena. Koska kukaan ei välttämättä tiedä – lähtiessään tarjoamaan asiakkaan ongelmaan ratkaisua – tuleeko tästä tuote vai ei, kannattaa jo ensimmäisetkin projektit toteuttaa tuotemaisesti niin, että osat nimikkeellistetään, otetaan revisiohallinta käyttöön, jolloin huomoidaan mahdollinen uudelleenkäyttö… kerroinko jo, että toimitusprojektitkin kannattaa dokumentoida PLM-järjestelmään….

-PDM Preacher