Millainen on Suomen PLM-kenttä vuonna 2012

Mitä voidaan odottaa vuodelta 2012 PLM-rintamalla? Ajattelin hahmotella jonkinlaista ennustetta alkumetrejään vielä hiihtävälle vuodelle, mutta lopputuloksena saatu lista näyttää hämmentävästi pitävän sisällään niitä samoja asioita, joista on nyt toitotettu viimeiset kaksi vuotta. Tai voisin lukaista Antti Sääksvuoren PLM Vision 2016 -brosyyrin, jossa ennustuksia on viety muutama vuosi pidemmälle ja kopioida sieltä muutaman ennustuksen. Noh, ollaan kuitenkin osittain originaaleja ja heitetäänpä ilmaan 3 ennustusta argumentoinnilla maustettuna, jotka koskevat siis Suomen PDM-kenttää:

1.    Mobiilikäyttö kasvaa
Tämä on helppo ennustaa, kun katsoo yleisen mobiilikäytön kasvukäyriä parin viime vuoden ajalta.  Ennusteiden mukaan mobiili-internet käyttö ohittaa perinteisen tietokonesurffailun vuoden 2013. Uskon, että PDM-puolellakin tullaan näkemään tämän vuoden aikana enemmän mobiilisovelluksia, joiden avulla PDM:ssä sijaitsevaa tietoa voidaan hyödyntää (raportit, dokumentit). Itse tunnustaudun aktiiviseksi mobiilisurffaajaksi, sillä en kotioloissa käynnistä tietokonetta enää juuri lainkaan. Paitsi jos joudun tuottamaan informaatiota, silloin läppäri vie voiton pienestä kosketusnäytöstä.

Mobiili PDM

2.    Pilvipalveluiden hyödyntäminen yleistyy
Tämä ei välttämättä johdu edes yleisestä tahtotilasta siirtyä perinteisistä lisensseistä pilvipalveluiden kuluttajaksi, vaan siitä, että monet perinteisetkin lisenssit sisältävät jo pilvipalveluita tiettyjen toimintojen tuottamiseen (tiedon julkaisu, jakelu verkostossa yms.). Toisaalta monia ratkaisuja ei enää edes saa perinteisenä lisenssinä vaan pelkästään pilvipalveluna. Esimerkiksi perinteisen tuotetiedonhallinnan kulmakivi, eli Excel, tarjoillaan nyt yhä useammin pilvestä Office360:n ja Google Docs:n muodossa.

Perinteinen lisenssimalli pitää kuitenkin PDM:n osalta vielä pintansa, sillä pilvipalveluita vaivaa vielä muutama korjattavissa oleva ongelma: Ratkaisujen geneerisyys ja tietoturvakysymykset. Tietoturvakysymykset ovat mielestäni usein yliliioiteltuja, mutta geneerisyys pakottaa organisaation sopeuttamaan omat toimintamallinsa ratkaisuun sopiviksi. En usko näiden ongelmien poistuvan vielä kokonaan tämän vuoden aikana, joskin HTML5 tuo varmasti lisämahdollisuuksia pilvipalveluiden kehittämiseen.

3.    PDM/PLM-järjestelmän roolin kasvaminen
Valmistuksen siirtyessä yhä enenevissä määrin ”halvan” kustannuksen maihin ja tuotekehityksen ja –johdon jäädessä Suomeen tuotetiedonhallinnan rooli korostuu. Tuotetieto on erottautumistekijä, kilpailuvaltti. Tästä syystä PLM-järjestelmien tietoa tulevat jatkossa hyödyntämään yhä useammat henkilöt organisaatiossa, siis muutkin kuin tuotekehitystiimin jäsenet. Ei siitä nyt vielä sentään ERPin kaltaista, kaikkien ymmärtämää kolmikirjaimista lyhennettä tule.

Nämä olivat siis minun ennustuksiani tälle vuodelle. Riittävän ympäripyöreitä, jotta voin todeta olleeni ainakin osittain oikeassa joka asiassa. Lähemmäs nämä osuvat kuin Seiskan astrologin arvonnat. Heittäkäähän kommenttina omat ennustuksenne täydentämään tätä listausta.

– Kalle –

Uutisia viikkojen varrelta

Syyskiireet painavat sen verran päälle, että blogimme päivitystahti on tilapäisesti hidastunut. En nytkään ajatellut kirjoittaa mitään syvällistä saati kevyttäkään blogiartikkelia, vaan tein kollaasin eripuolilta keräämistäni kiinnostavista uutisista ja artikkeleista. Behold!

KäytettävyysKäytettävyysarvio

Käytettävyys on herättänyt jonkin verran keskustelua Tuotetiedon ytimessä -LinkedIn ryhmässä ja ihan kasvotusten käymissäni keskusteluissa asiakkaidemme kanssa. Tuotetiedon hallintajärjestelmät mielletään usein hankaliksi ja monimutkaisiksi käyttää.

Hyvän käytettävyyden takana on usein aidoilla käyttäjillä tehtyä käytettävyystutkimusta sekä ammattilaisen tekemää käytettävyysarviointia. Liian usein nämä jäävät kuitenkin tekemättä. UserPoint julkaisi taannoin VR:n verkkopalveluita koskevan käytettävyysarvion, josta käy hyvin ilmi, ettei isoissakaan projekteissa aina muisteta sitä tärkeintä, eli käyttäjää. Lue VR verkkopalveluiden käytettävyysarvio.

Sosiaalinen media & tuotetieto

Sosiaalisten elementtien tuominen mukaan yritysjärjestelmiin on nykyään trendikästä ja myös PDM/PLM -järjestelmät ovat saaneet osansa sosiaalisuuden ilosanomasta. Kuinka paljon yrityksissä sitten käytetään tällä hetkellä sosiaalisen median työkaluja? Hieman osviittaa antaa Intosomen tekemä tutkimus: Sosiaalinen media teollisuudessa.pdf (isohko tiedosto, joten lataaminen saattaa hetken kestää)

Pilvipalvelut

Tietokantaa pilvestä, softaa pilvestä, infrastruktuuri pilvestä, kehitysalusta pilvestä, kaikkia näitä yhdessä pilvestä. Pilvestä on moneksi ja sen ovat haistaneet nyt myös monet isot pelurit, kuten esim. Oracle.

Pilvipalveluissa kannattaa olla tarkkanaJos pyytäisin nyt sattumanvaraista yritystä määrittelemään pilvipalvelun ja SaaSin erot, niin kuinkahan moni osaisi vastata.Tai pilvipalvelun ja palvelinvirtualisoinnin? Aika paljon sitä näkee pilvi-termiä viljeltävän sellaisissa asiayhteyksissä, joihin se ei oikeasti kuulu. Pilvi assosioidaan kustannustehokkaaksi ja joustavaksi vaihtoehdoksi on-premise ratkaisuille, mutta onko aina näin? Pilvihän voi olla myös on-premise. Olegin blogissa pilvipalveluista annettiin mielestäni hyvä, tekninen määritelmä:

Clouds, including private clouds, don’t require virtualization, but they do need self-provisioning, use-based accounting, multitenancy, and APIs, among other cloud attributes.

Pilvipalvelut ovat tervetulleita ja niissä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana tuon termin kanssa.

Toiminnan tehostaminen

Jukka Salovaara kirjoitti taannoin tässä blogissa LEAN-ajattelun implementoimisesta tuotetiedonhallintaanMikko Jokela kirjoittaa omassa blogissaan kuinka saman LEAN-filosofian avulla jokaisen voisi tehostaa myös omaa toimintaansa ja sitä kautta tehostaa isompia kokonaisuuksia.

*****

Puuttuuko mielestäsi joku oleellinen asia tai tärkeä uutinen oheisesta kollaasista? Linkitä se kommenttikenttään!

Kuolema tiedostoille!

Kuinka paljon sinä käsittelet päivittäisessä työssäsi tiedostoja? Ainakin omalta koneeltani löytyy iso kasa Exceleitä, PowerPointteja, eri tallennusmuodoissa olevia kuvatiedostoja sekä videomateriaalia, joiden säilyttämiseen kiintolevyllä en löydä yhtään sellaista syytä, jota ei voisi vastaväitteellä kumota. Entä kuinka paljon käsittelet tiedostoja kotona tietokonetta käyttäessäsi? Jos kuvatiedostoja ei lasketa, oma kotikäyttöni on pitkälti tiedostovapaata asiointia eri verkkopalveluissa.

Tiedostojen ongelma on aina ollut siinä, etteivät ne aina kovin hyvin pelaa keskenään yhteen ja niiden synkronointi tiimityöskentelyssä ei ole kovin reaaliaikaista. Lisäksi loppukäyttäjän vastuulla on pistää tiedosto oikeaan kontekstiin, mutta kuten aiemmissakin artikkeleissa on todettu, konteksti on riippuvainen tiedon tarvitsijasta.

Tiedoston hautakiviOleg Shilovitsky kirjoitti blogissaan tiedostovapaasta CAD-maailmasta. Olegin blogin lisäksi suosittelen lukemaan Alex Bowyerin artikkelin Why files need to die, johon myös tuo Olegin juttu osittain pohjautuu. Alex tuo mielestäni hyvin esille sen, että ihmisaivot käsittelevät tietoa merkityksen ja tiedon välisten suhteiden kautta. Tiedosto-paradigma ei palvele aivojen tapaa käsitellä tietoa ja ne ovat lähinnä jäänne menneiltä vuosikymmeniltä. Bowyerin artikkeli kiteytti tiedostojen ydinongelman hyvin:

A file is a snapshot of a moment in time. If I email you a document, I’m freezing it and making an identical copy. If either of us wants to change it, we have to keep our two separate versions in sync.So it’s no wonder that as we try and force this dated way of thinking onto today’s digital landscape, we are virtually guaranteed the pains of lost data, version conflicts and failed uploads.

Miksi ei jo tänään…

Jos kerran nykytekniikka mahdollistaisi jo loppukäyttäjälle tiedostovapaan maailman, mutta miksi näin ei sitten ole? Väitän, että syy on osittain meissä käyttäjissä sekä yritysten tavassa toimia. Aivot ovat jo tottuneet tiedostoihin ja kansioihin. Ne ovat jotenkin konkreettisempia, ”käsin” kosketeltavia. Olen itse ollut mukana projekteissa, joissa ajatusvirtaa ja ideoita kerätään tiedostovapaasti yhteiseen wikiin. Illuusio tiedostovapaudesta kaatuu siihen, kun joku laittaa keskusteluun linkin johonkin aiheeseen liittyvään dokumenttiin tiedostopalvelimella. Tiedosto on tietty joku sellainen, joka ei minun koneella olevilla sovelluksilla avaudu. Tiedostojen ja kansioiden olemassa olon merkitystä ei oikein osata kyseenalaistaa, koska ne nyt on vaan de facto.

Tämän hetkisen tiedostovapauden ongelma on omasta mielestäni erilaisten web-sovellusten runsas määrä. Ne aiheuttavat omat yhteensopivuusongelmansa. Tiedostokaaoksesta sovelluskaaokseen. Lisäksi web-sovellusten painolastina on edelleen kysymykset yksityisyydestä ja tietoturvasta. Aidosti tiedostovapaa maailma on utopiaa vielä pitkän aikaa, sillä joku niillä tiedostoilla vielä joutuu leikkimään. Ainakin se kaveri, joka asentaa tietokantoja pilvipalveluiden pohjaksi. Se asennusohjelma todennäköisesti ajetaan tiedostosta. Myös mainitsemani wiki luo ainakin html-tiedostoja, joita joku jossain joutuu ylläpitämään. Käytännössä tiedostojen kuolemalla tarkoitetaan siis tiedostojen ylläpitämisen vastuun siirtämistä pois loppukäyttäjältä. Loppukäyttäjän huoleksi jää vain luoda sisältöä, hyödyntää sitä ja päättää ketkä muut pääsevät ko. tietoa hyödyntämään.

Vielä puuttuu se yksi, kaiken tiedon yhdistävä käyttöliittymä, joka tappaa tiedostot lopullisesti loppukäyttäjän koneelta. Tuleeko se olemaan joku suuri valkotaulu, jossa tieto esitetään pieninä, automaattisesti luotavien relaatioiden perusteella muodostuneina aurinkokuntina, tyyliin Tuneglue?  Valkotaulu, joka mahdollistaa eri tyylisen datan hyödyntämisen ja tuottamisen (teksti, video, 3D-mallit, lomakkeet yms..)? No ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa, mutta yleensä yritysmaailma seuraa muutaman vuoden viiveellä kuluttajapuolen tottumuksia, joten odotettavissa on kuitenkin tiedostojen vaiheittaista katoamista lähitulevaisuudessa.

– Kalle