Tehokkaampi tiedolla johtaminen

Otsikon teksti osui silmiini paikallislehteä lukiessa ja aamukahvia juodessa. Kahvi ei mennyt väärään kurkkuun, eikä teksti muutenkaan aiheuttanut suurempaa ahdistusta. Totesin vain itsekseni, että tätähän se teollisuusyrityksen johtamisenkin pitäisi olla joka päivä.

Kärkihankkeet

Otsikon aihe, tiedolla johtaminen, kuuluu yhtenä osa-alueena nykyhallituksen kärkihankkeisiin, mutta on ollut poliitikkojen agendalla jo muutamia vuosia. Erikseen mainittuna toisena kehityskohteena hallituksella on massadatan toimintaohjelma. Toivotan hallitukselle onnistumista näissä asioissa, koska taloudellinen tilanne Suomessa vaatii enenevässä määrin todellisen tiedon tehokkaampaa käsittelyä ja sen avulla johtamista.

Suomalaisissa yrityksissä, jotka kamppailevat kovenevan kotimaisen ja kansainvälisen kilpailun pyörteissä, on tarve saada tehokkaammin todellista tietoa tuotteiden kannattavuudesta ja yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Yritykset ovat tilanteessa, jossa datan määrä lisääntyy. Yritysten laajentuessa tuote- ja nimikemäärät sekä transaktioiden määrä kasvaa vaatien yhä tehokkaampia välineitä, jolla varmistetaan tiedonkäsittelyn riittävä tehokkuus.

Tähän voidaan vaikuttaa osaltaan sillä, että yrityksen Master Data on kunnossa.

Mikäli tuotetiedot eivät ole kunnossa ja tasolla, jolla yrityksen johto saa kuukausittain selkeän tilanneanalyysin siitä, miten tuotteet markkinoilla menestyvät, ei mahdollisuuksia nopeisiin päätöksiin ja muutoksiin ole.

Kannattavuustiedon saanti tuote- tai tuoteperhetasolla antaa mahdollisuuden vaikuttaa nopeasti tilanteeseen. Mikäli päätöksiä ei saada tehtyä ajoissa, ovat lopputuloksena ongelmat, jotka vaikuttavat pahimmassa tapauksessa yrityksen omistajiin, työntekijöihin ja yhteiskuntaan negatiivisesti.

Asiakaskannattavuus ohjaa

Tuotetietojen lisäksi yrityksen asiakas- ja toimittajatiedot ovat avainasemassa tehokkaassa johtamisessa. Asiakaskannattavuuden seuranta auttaa panostamaan oikeaan asiakasryhmään. Toimittajien määrän ja ostovolyymin analysointi mahdollistaa osaltaan säästöt, joihin voidaan päästä hankintoja yhdistämällä ja toimittajamäärää pienentämällä.

Voidaan siis todeta, että hallituksen kärkihankkeet ovat samat kuin yritysten toiminnan- ja prosessien kehityshankkeet. Näin teoriassa. Nostetaan siis jalka jarrulta ja panostetaan prosessi-, informaatio- ja järjestelmäkehitykseen entistä enemmän.

– Guardian of the data

Master Data on kuollut …

Kävin tuossa kuuntelemassa ICT Standard Forumin julkistuksen – Tietohallintomalli 3.0. Massiivinen paketti tietohallinto-onaniaa, mutta oli siinä paljon aivan järjellistäkin asiaa. Itseäni kiinnosti eniten datan ja etenkin tuotetiedon rooli tässä kokonaisuudessa. ”Master Data” terminä on lähtenyt lapasesta jo aikaa sitten, eikä kukaan osaa sanoa, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan. Sana ”master” vie helposti ajatukset lentoon ja sen varjolla Master Data -hankkeisiin yritetään sovittaa kaikki mahdollinen informaatio. Käytännössä Master Datan ylläpito jää IT-ihmisten harteille ja maailmaa syleilevät määritykset jäävät realisoitumatta yksinkertaisesti sen takia, että sellaista virtuoosia ei mistään talosta löydy, joka hallitsee edes nimikkeestä kaikki mahdolliset tiedot toiminnallisista attribuuteista varastopaikkoihin ja eri maiden arvonlisäkannoista tullikoodeihin. Huovisen Juhan porukka on tehnyt tässä aiheellisen uskonpuhdistuksen ja Master Datan sijaan Tietohallintomalli 3.0:ssa puhutaankin Core Datasta.

Core Data

… eläköön Core Data

Core Data on nimensäkin mukaisesti se pienin yhteinen nimittäjä, jolla data integroidaan eri liiketoimintaympäristöihin (Domain Architecture). Eri toiminnat jalostavat dataa omien tarpeittensa lähtökohdista. Ei myöskään sekoiteta transaktio-dataa ja staattista tietoa. Core Data on minimissään yksilöivä tunniste, jota eri järjestelmät hyödyntävät. Nimiketiedon osalta yksilöivän tunnisteen, siis nimikekoodin lisäksi Hyvän Nimikkeen Core Dataan lisäisin stardardoidun, kielituetun kuvauksen sekä toiminnallisen luokittelutiedon, joka kuvaa nimikettä itsenäisenä oliona. Käyttökohdekohtaiset luokittelut, kuten vaikkapa ostokategoriat, kuuluvat sitten sovelluskohtaiseen kerrokseen.

Asiakas ulkokehällä

Kaiken kaikkiaan Tietohallintomalli on hyvä raami kaikelle tekemiselle ja kehittämiselle ja vaikka kohderyhmänä on selkeästi erittäin isot yritykset (>10B€) on joka osiossa myös eri kokoluokan yritysten tarpeet mielestäni huomioitu hyvin erilaisina suosituksina.

Jos tästä Tietohallintomallista haluaa jotain kriittistä palautetta antaa, niin onhan se, kuten alussa totesin, erittäin massiivinen IT-toimintojen egoistinen yilistysveisu. En ole muuten pitkään aikaan nähnyt kalvoa, jossa asiakas ja tuotetiedot ovat joutuneet ulkokehälle.

ED_Enterprise_Development_Responsibilities

No kyllä tässä kuvassa rehellisyyden nimissä ihan hyvä idea on, mutta toisaalta ko. julkistustilaisuudessakin kuulin monta kertaa valituksen: ”Johto ei ymmärrä IT:tä”. Voisiko tämän kääntää myös toisinpäin johdon valitukseksi: ”IT ei ymmärrä bisnestä”. Vaikka IT onkin tulevaisuudessa entistä tärkeämmässä roolissa, on yritysten varsinainen tehtävä kuitenkin tuottaa arvoa asiakkailleen tuotteiden ja palveluiden kautta. Tästä egosentrisestä maailmankuvasta, jossa se oma toiminta kuvataan aina keskelle, voisin kirjoittaa jatkossa enemmänkin, mutta näillä ajatuksilla kohti kesälaitumia…

– PDM Preacher