Uutisia viikkojen varrelta

Syyskiireet painavat sen verran päälle, että blogimme päivitystahti on tilapäisesti hidastunut. En nytkään ajatellut kirjoittaa mitään syvällistä saati kevyttäkään blogiartikkelia, vaan tein kollaasin eripuolilta keräämistäni kiinnostavista uutisista ja artikkeleista. Behold!

KäytettävyysKäytettävyysarvio

Käytettävyys on herättänyt jonkin verran keskustelua Tuotetiedon ytimessä -LinkedIn ryhmässä ja ihan kasvotusten käymissäni keskusteluissa asiakkaidemme kanssa. Tuotetiedon hallintajärjestelmät mielletään usein hankaliksi ja monimutkaisiksi käyttää.

Hyvän käytettävyyden takana on usein aidoilla käyttäjillä tehtyä käytettävyystutkimusta sekä ammattilaisen tekemää käytettävyysarviointia. Liian usein nämä jäävät kuitenkin tekemättä. UserPoint julkaisi taannoin VR:n verkkopalveluita koskevan käytettävyysarvion, josta käy hyvin ilmi, ettei isoissakaan projekteissa aina muisteta sitä tärkeintä, eli käyttäjää. Lue VR verkkopalveluiden käytettävyysarvio.

Sosiaalinen media & tuotetieto

Sosiaalisten elementtien tuominen mukaan yritysjärjestelmiin on nykyään trendikästä ja myös PDM/PLM -järjestelmät ovat saaneet osansa sosiaalisuuden ilosanomasta. Kuinka paljon yrityksissä sitten käytetään tällä hetkellä sosiaalisen median työkaluja? Hieman osviittaa antaa Intosomen tekemä tutkimus: Sosiaalinen media teollisuudessa.pdf (isohko tiedosto, joten lataaminen saattaa hetken kestää)

Pilvipalvelut

Tietokantaa pilvestä, softaa pilvestä, infrastruktuuri pilvestä, kehitysalusta pilvestä, kaikkia näitä yhdessä pilvestä. Pilvestä on moneksi ja sen ovat haistaneet nyt myös monet isot pelurit, kuten esim. Oracle.

Pilvipalveluissa kannattaa olla tarkkanaJos pyytäisin nyt sattumanvaraista yritystä määrittelemään pilvipalvelun ja SaaSin erot, niin kuinkahan moni osaisi vastata.Tai pilvipalvelun ja palvelinvirtualisoinnin? Aika paljon sitä näkee pilvi-termiä viljeltävän sellaisissa asiayhteyksissä, joihin se ei oikeasti kuulu. Pilvi assosioidaan kustannustehokkaaksi ja joustavaksi vaihtoehdoksi on-premise ratkaisuille, mutta onko aina näin? Pilvihän voi olla myös on-premise. Olegin blogissa pilvipalveluista annettiin mielestäni hyvä, tekninen määritelmä:

Clouds, including private clouds, don’t require virtualization, but they do need self-provisioning, use-based accounting, multitenancy, and APIs, among other cloud attributes.

Pilvipalvelut ovat tervetulleita ja niissä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana tuon termin kanssa.

Toiminnan tehostaminen

Jukka Salovaara kirjoitti taannoin tässä blogissa LEAN-ajattelun implementoimisesta tuotetiedonhallintaanMikko Jokela kirjoittaa omassa blogissaan kuinka saman LEAN-filosofian avulla jokaisen voisi tehostaa myös omaa toimintaansa ja sitä kautta tehostaa isompia kokonaisuuksia.

*****

Puuttuuko mielestäsi joku oleellinen asia tai tärkeä uutinen oheisesta kollaasista? Linkitä se kommenttikenttään!

Totuus Lean PDM:stä

Tapasin erään asiakasyrityksemme toimitusjohtajan taannoin ja hän kertoi ylpeään sävyyn uudesta amerikkalaisesta omistajastaan. Yleensä virallisen totuuden alla kytee normaali epäilys ja epävarmuus Suomen yksiköiden jatkuvuudesta ja autonomiasta, mutta nyt ihailu tuntui aidolta. Omistaja on amerikkalainen listattu monialakonserni, jonka pörssikurssin nousu on ollut toistakymmentä vuotta putkeen reilusti yli verrokkiyritysten keskiarvon. Mikä on siis tämän ihmeyrityksen filosofia?

No siinä tuli jo yksi argumentti – yrityksellä on nimenomaan filosofia – ei esimerkiksi yhteistä IT-strategiaa tai globaalisti implementoitua toiminnanohjausjärjestelmää. Konserni ei myöskään hae synergiaa yhteiseltä toimialalta niputtamalla eri maissa toimivia yrityksiä tuotannollisesti tehokkaammaksi kokonaisuudeksi. Ei, vaan konsernin yhteinen nimittäjä on Lean – tuotantotapa. Yritys osaa laittaa tuotannon toimimaan Lean-filosofian mukaisesti ja sillä se saavuttaa ylivoimaista kilpailuetua.

Lean PDM järjestelmä??

LeanPDMMinuun teki moinen julistus todella suuren vaikutuksen ja aloin miettiä miten vastaavan tyyppinen ideologia saataisiin syntymään tuotetiedonhallinnan alueelle, koska Lean on kuitenkin pääasiassa tuotannonohjausmalli. Konsultit ja alan toimijat ovat maailmalla jo jonkin aikaa retostelleet termillä Lean PDM tai hienommin Lean PLM. Keskustelu on helposti ajautunut raiteille, jossa Lean sanana, joka tarkoitta kevyttä, ei-byrokraattista, joustavaa ym. positiivista, alkaa ohjata ajatuksia nopeasti implementoitavaan, halpaan ja vähän toiminnallisuutta sisältävään PDM-järjestelmään. Minusta tästä ei ole kyse. Lean tuotannonohjaus on helppoa ja suoraviivaista kyllä, mutta kyseisen toimintatavan aikaansaaminen perinteisen työntötyyppisen tuotannonohjausfilosofian tilalle ei yleensä ole mikään helppo nakki ja vaatii helposti vuosien väännön.

Nykypäivänä on paljon yrityksiä, jotka ovat jo strategiassaan ulkoistaneet valmistuksen – miten he siis pääsisivät hyötymään Lean-filosofiasta? Mielestäni juuri tähän tarpeeseen voidaan tuoda Lean PDM.

Seitsemän kuolemansyntiä

Seitsemän turhuutta, joihin LeanPDM pureutuu, voisivat olla esimerkiksi:

  1. pyörän keksiminen uudelleen
  2. samojen dokumenttien tallennus eri kansioihin
  3. lähes samanlaisten tuoterakenteiden tuottaminen hallitsemattomasti
  4. tuotetiedon kuvaaminen eri käyttötarkoituksiin eri järjestelmissä (myynti, suunnittelu, valmistus)
  5. tarjoussuunnitteluprojektit
  6. tiedon hakemiseen käytetty aika
  7. tuotemuutoksista aiheutuva kaaos verkostossa

Oma määrittelyni Lean PDM:stä onkin aitoon modulointiin perustuva nimikepohjainen toimintatapa sekä yksiselitteiset, oikeat ja keskitetysti hallitut tuoterakenteet. Tämä on mahdollista silloin, kun tuotetarjooma tuotetaan hallitusti tuotealustoista myyntiin ja valmistukseen sekä myynnistä tuotekonfigurointi-hubin kautta toimitukseen.

Vastaavasti kyseisen toimintatavan aikaansaaminen yrityksiin, jossa tuotetieto hallitaan dokumentteina, ei ole helppoa, mutta kun siihen päästään, sen ohjaus on lasten leikkiä ja PDM-järjestelmien hyödyntäminen on tehokasta.

Lean PDM sopii kaikille

Lean PDM  tukee täysin Lean tuotannonohjausta, jota ei pystytä toteuttamaan tehokkaasti, mikäli tuoteportfolio ei perustu myöhäistä variointia tukevaan modulointiin. Lean PDM soveltuu siis kaikille yrityksille, joilla on omia tuotteita riippumatta siitä onko sillä omaa tuotantoa vai ei.

Koska kaikilla on viha-rakkaus-suhde kolmikirjaimisiin lyhenteisiin, niin tässä voisi vaikka ( jo raiskatun) kirjainyhdistelmän PLM laittaa muotoon LPM – Lean Product Management ja käyttää termiä PLM nykymuodossaan, jota alan kansainväliset 3D-suunnittelujärjestelmien markkinajohtajat tukevat eli Product Labor Management.

Tuotetietoa miekan tiellä, osa 2/3

Maan kirjassa Musashi ottaa kantaa kolmeen pääkohtaan. Eri ammattien tiet suhteessa strategiaan, aseiden merkitys strategialle, ja ajoitus strategiassa.  Ei tarvitse käyttää paljon mielikuvitusta löytääkseen näille vastineita liike-elämän parista.

Eri ammattikuntien tiet (jap. Dõ, Michi) voidaan käsittää ammatilliseksi osaamiseksi, ammattitaidoksi tai koko ammatilliseksi uraksi.  Musashi käyttää esimerkkinä puusepän ammattitaitoa ja kuinka eri osaamiset valjastetaan juuri tarkoituksen mukaiseen tehtävään eikä keneltäkään voida vaatia enempää kuin mitä osaaminen mahdollistaa. Kuulostaa nykyaikaiselta henkilöstöjohtamiselta.

Tietynlainen ase sopii tietynlaiseen tehtävään paremmin kuin toinen

Aseiden merkityksestä strategialle Musashi opettaa, että eri aseet ovat tarkoituksen mukaisia eri tilanteissa ja aseet tulee valita tilanteen mukaan. ”On paha, jos komentajilla ja ratsumiehillä on mieltymyksiä ja epämieltymyksiä.”  Tämäkin on varsin tyypillinen tapa suunniteltaessa tuotekehitystä, pyritään valitsemaan työkaluiksi ”best-of-breed”, lajinsa parhaat. Toisaalta jos jokainen kehitysprojekti tai hanke evaluoi ja valitsee uudet työkalut, kuluu näiden opetteluun ja käyttöönottoon suhteettoman paljon aikaa. ”Se, että tulee liian tutuksi jonkin aseen kanssa, on yhtä suuri virhe kuin se, ettei tunne asetta tarpeeksi hyvin.”

On paha, jos komentajilla ja ratsumiehillä on mieltymyksiä ja epämieltymyksiä

Ajoituksen suhteen Musashi toteaa varsin yksinkertaisesti, ”Kaikessa on ajoitus. Strategian ajoitusta ei voi hallita ellei ole harjoitellut riittävästi.”  Kuulostaa prosessien kehittämistyöltä. Uusia toimintatapoja suunniteltaessa ja käyttöönotettaessa on usein vaikea löytää sopiva rytmitys tehtäville. Monesti koneiston hammaspyörät lyövät yli ja ketjut tippuvat rattailta, mutta jos tunnustetaan liikkeellelähdön vaikeus ja ollaan valmiita reagoimaan näihin tarvittaviin prosessin säätötoimiin, opitaan ajoitus ja rytmi harjoituksen kautta. Toisaalta myynti- ja markkinointihenkilöille tuskin tarvitsee mainita mitään oikeasta markkinoille tulon ajoituksesta.

Maan kirjassa Musashi luetteli vielä yhdeksän ohjetta heille, jotka haluavat seurata tätä strategian tietä. Tässä yhteydessä haluaisin nostaa näistä esiin viimeisen, yhdeksännen ohjeen. ”Älä tee mitään turhaa”.  300 vuotta myöhemmin tämä periaate nousi uudelleen esiin Toyotan kehittäessä tuotantomenetelmäänsä, Toyota Production Systems. Voisin vannoa että Toyotan kehitysryhmälle Gorin no sho on ollut tuttu teos. Tälle vuosituhannelle tultaessa Toyotan menetelmistä jalostettiin edelleen ketterä ohjelmistotuotannon menetelmä, Lean Software Development, jossa kaikuu sama periaate:

”Älä tee mitään turhaan / Eliminate Waste ”

Veden kirjassa Musashi vertaa strategiaansa ja kouluaan veteen. Vesi on tihkumista, pisaroita ja samalla toisaalla hurja ja myrskyävä meri. Samoin on tuotetiedon suhteen. Suurinkin ja mitä monimutkaisin laite esitetään yhtenä nimikkeenä, mutta voi sisältää miljoonia nimikkeitä joista se koostuu. Toisaalta vesi ottaa astiansa muodon.  Sama nimike näyttäytyy meille tietosisällöltään ja assosiaatioiltaan erilaisissa ”astioissa” sen mukaan mistä näkökulmasta sitä katsellaan. Oston, myynnin, suunnittelun tai valmistuksen näkemykset samasta nimikkeestä voivat olla hyvinkin erilaiset.

Lue osa 1/3

Lue osa 3/3