2011 Top 3 artikkelit

Blogimme elinkaaren ensimmäinen neljännes alkaa olla pikkuhiljaa lopuillaan. Tänä aikana blogiin on kirjoitettu hyvinkin erilaisia artikkeleita, joita yhdistää yhteinen teema: Tuotetieto. Kuluneen neljänneksen aikana on myös vietetty kesälomat, joka näkyi selvästi heinäkuun ja elokuun alun lukijamäärissä.

Ajattelin jakaa teillekin kolme suosituinta artikkelia kuluneen kolmen  kuukauden ajalta, joten tässä tulee:

1. Tuotteistamisesta tehoa vai tuhoa? (17.6.2011)

Palvelukuvaus armeijan tyyliinTuotteistamisen nimeen on vannottu pitkään. Sen avulla saadaan tekeminen jämäkäksi ja sähläystä vähennettyä, ja onhan se tuotetiedon parissa työskenteleville elinehto. Tämän päivän käsityksen mukaan melkein mitä tahansa voidaan tuotteistaa, terveydenhuoltopalveluista paperikoneiden huoltoon […]

2. MDM – Back to Basics – 1/2 (23.8.2011)

Kun tietomalli ei ole oikein...MDM eli Master Data Management on kuin kuuma peruna, joka polttelee monien suussa ja nousee esille useissa eri yhteyksissä. Mitä MDM sitten oikeasti on? Sitä heräsin itsekin tässä miettimään, kun minua pyydettiin erään julkaisun yhteydessä lyhyesti kertomaan, miten itse määrittelen MDM-järjestelmän […]

3. Onko nimikkeestä hyötyä juuri minulle? Pragmaattinen nimikelaadun näkökulma (21.6.2011)

Nimikkeen laatuvaatimukset

Perinteisten tiedon laatunäkökulmien syntaktisen ja semanttisen rinnalle on noussut, mielestäni varsin oikeutetusti, pragmaattinen tiedon laatunäkökulma. Pähkinänkuoressa pragmaattinen näkökulma  vastaa kysymykseen ”Onko siitä tiedosta mitään hyötyä juuri minulle?”[…]

Kiitoksia kaikille lukijoille! Urhea kirjoitustiimimme jatkaa edelleen tuotetiedon maailman monipuolista penkomista ja tutkimista. Jos sinulla on ideoita tai toiveita artikkelien aiheiksi, niin voit nyt laittaa toimitustiimillemme palautetta (risuja & ruusuja) blogista täältä.

Sitä saa mitä tilaa

Jatketaan Maijasen Jannen viime viikolla aloittamaa tiedon laadun tarkastelua:Mikä on ISO8000-sertifioitu laatumääritelmä

Tiedon laadun merkitys on kovaa vauhtia kasvamassa, mutta jatkuvasti nousee esiin kysymys: mitä se tiedon laatu oikein on? Hyviä ja oikeita määrityksiä on varmasti useita, mutta ECCMA:n puuhamies Peter Bensonin määritelmä on mielestäni varsin naseva:  ”Quality Data is Portable  Data”.

Lyhyt lause ja sen sisältö aukeaa kun perehtyy ISO 8000 -standardiin. Standardihan on luotu, jotta tietoa voitaisiin välittää laadukkaasti organisaatioiden välillä. Teknisen syntaksi-  ja semantiikkamäärittelyn alla on periaate, että tiedon tarvitsija pyytää tarvitsemaansa tietoa. Vastuu on siis tiedon tarvitsijalla, kuulijalla. Kuulijan pitää ensin määritellä tietomalli, eli päättää mitä tietoa tarvitsee. Kun ymmärtää mitä tietoa tarvitsee ja missä muodossa, tiedon toimittajan on huomattavasti helpompi vastata pyyntöön laadukkaasti.

Tiedon siirrettävyyden merkitys laatutekijänä korostuu verkostoituvien ja tuotantoaan siirtelevien yritysten välillä. Erilaiset kielet ja kulttuurit eivät helpota tiedon laadukasta välittämistä, mutta tehtävä ei ole ollenkaan mahdoton. Tehtävää helpottamaan on laadittu useitakin standardeja, valmiita luokitteluja ja sanastoja. Toisaalta mitkään ulkopuoliset luokittelut ja standardit eivät poista sitä tosiasiaa, että kotiläksyt pitää tehdä. Prosessiajattelun rinnalla pitäisin tasa-arvoisesti rinnalla tietomalliajattelua, kutsuttakoot sitä vaikka informaatioarkkitehtuuriksi. Laadukas tieto on siis sellaista, jota voidaan välittää ihmiseltä, järjestelmältä ja organisaatiolta toiselle siten, että se on ymmärrettävää. Jotta tähän päästäisiin pitää ymmärtää mitä tarvitsee, sillä sitä saa mitä tilaa…

Janne J.

Datasta informaatiota