Kuka hyötyy tuotetiedosta

Tunnustaudun kotikutoiseksi nikkariksi ja toisaalta ”härvelifriikiksi”. Eräs radiojuontaja rinnasti taannoin miesten taipumusta kerätä mukatarpeellisia työkaluja aseistautumiseen. Itsekin olen vuosien varrella tuota asearsenaalia kasvattanut ja välillä ihmetellyt työkalujen ja laitteiden hintoja. Esimerkiksi hieman isompien puuntyöstökoneiden hinta on nykyisin n. 5€/kilo sis. alv!  Käy katsomassa vaikka pylväsporakoneiden tai pöytäsahojen hintoja. Nämä saksalaista, itävaltalaista tai julki-kiinalaista brändiä olevat koneet ovat konkretisoineet kiinalaisen halpatuotannon minulle.

Tuskin yksikään yritys oikeasti haluaa myydä tuotteitaan ”kilohinnalla”. Edellä mainittu esimerkki lienee ääripäästä, mutta väitän, että suuri osa yrityksistä sortuu omien tuotteidensa raskaaseen aliarvostamiseen. Mielestäni yksi keskeisiä tekijöitä tähän on se, ettei tuotetietoa osata hyödyntää. Tuntuu kummalliselta, että varsinaiseen tuotekehitykseen saatetaan sijoittaa suuriakin summia rahaa, mutta matkan varrella kertynyttä tietoa ei osata jalostaa ja hyödyntää. Liian helposti tuotetieto rajataan tuotekehityksen/suunnittelun asiaksi, sillä suuri osa tuotetiedosta syntyy tuotekehitys-/suunnitteluprosessin aikana. Todelliset hyödyt saadaan kuitenkin yrityksen muissa prosesseissa tätä tietoa hyödyntämällä.

Myyntitilanteessa saatavilla oleva tuoteinformaatio on yksi keskeisiä päätöksentekovälineitä asiakkaalle. Selkeä ja ajantasainen tuotetieto voi olla varsin konkreettinen erottautumistekijä. Aivan vähäinen asia ei ole sekään, että myyjä tietää mitä tuotteita ja palveluita tuotetarjoomassa on, mitkä niiden ominaisuudet ja rajoitukset ovat.

Tuotteen käytön aikana yrityksen hallussa oleva kattava ja laadukas tuoteinformaatio mahdollistaa kannattavien lisäarvopalveluiden tuottamisen tuotteen ympärille.  Kun kaikki osaavat tehdä ”samanlaisia” tuotteita ja vieläpä halvalla, korostuu hyvin toimivien palveluiden merkitys. Hyvän ja huonon tuotteen ero voi hyvinkin olla se palvelun laatu, jota loppuasiakas kokee saavansa.  Laadukas ja ajantasainen tuoteinformaatio on toimivan asiakaspalvelun keskeisiä tekijöitä.

Tuntuu suorastaan surulliselta kuinka huonosti tarjolla olevista tuotteista saa tietoa, ja jos sitä saakin, on se monesti vanhentunutta tai muuten virheellistä. Kaikki tuotteet (nimikkeet), eikä kaikki tuotetieto ole samanarvoista.  Yritysten tulisikin analysoida eri näkökulmista tuotteeseensa liittyvä informaatio ja miettiä miten sitä voisi hyödyntää kilpailuedun kasvattamisessa. Investointi tuotetiedon laatuun saattaa tämän harjoituksen jälkeen tuntua varsin kannattavalta…

2011 Top 3 artikkelit

Blogimme elinkaaren ensimmäinen neljännes alkaa olla pikkuhiljaa lopuillaan. Tänä aikana blogiin on kirjoitettu hyvinkin erilaisia artikkeleita, joita yhdistää yhteinen teema: Tuotetieto. Kuluneen neljänneksen aikana on myös vietetty kesälomat, joka näkyi selvästi heinäkuun ja elokuun alun lukijamäärissä.

Ajattelin jakaa teillekin kolme suosituinta artikkelia kuluneen kolmen  kuukauden ajalta, joten tässä tulee:

1. Tuotteistamisesta tehoa vai tuhoa? (17.6.2011)

Palvelukuvaus armeijan tyyliinTuotteistamisen nimeen on vannottu pitkään. Sen avulla saadaan tekeminen jämäkäksi ja sähläystä vähennettyä, ja onhan se tuotetiedon parissa työskenteleville elinehto. Tämän päivän käsityksen mukaan melkein mitä tahansa voidaan tuotteistaa, terveydenhuoltopalveluista paperikoneiden huoltoon […]

2. MDM – Back to Basics – 1/2 (23.8.2011)

Kun tietomalli ei ole oikein...MDM eli Master Data Management on kuin kuuma peruna, joka polttelee monien suussa ja nousee esille useissa eri yhteyksissä. Mitä MDM sitten oikeasti on? Sitä heräsin itsekin tässä miettimään, kun minua pyydettiin erään julkaisun yhteydessä lyhyesti kertomaan, miten itse määrittelen MDM-järjestelmän […]

3. Onko nimikkeestä hyötyä juuri minulle? Pragmaattinen nimikelaadun näkökulma (21.6.2011)

Nimikkeen laatuvaatimukset

Perinteisten tiedon laatunäkökulmien syntaktisen ja semanttisen rinnalle on noussut, mielestäni varsin oikeutetusti, pragmaattinen tiedon laatunäkökulma. Pähkinänkuoressa pragmaattinen näkökulma  vastaa kysymykseen ”Onko siitä tiedosta mitään hyötyä juuri minulle?”[…]

Kiitoksia kaikille lukijoille! Urhea kirjoitustiimimme jatkaa edelleen tuotetiedon maailman monipuolista penkomista ja tutkimista. Jos sinulla on ideoita tai toiveita artikkelien aiheiksi, niin voit nyt laittaa toimitustiimillemme palautetta (risuja & ruusuja) blogista täältä.

Yksiselitteiset tiedot, kiitos!

Auton huoltoon liittynyt aiempi blogijuttu kirvoitti työkaveriltakin autoon ja tiedonlaatuun liittyvän kokemuksen.

Työkaveri oli ollut ohittamassa edellä ajavaa, kun autosta yhtäkkiä hävisi tehot. Onneksi paluu omalle kaistalle onnistui, ja sitten suorinta tietä autohuoltoon. Huoltomies pääsi jyvälle varoitusvalon indikoimasta ongelmasta; hiukkassuodattimen paine-eroanturi oli rikkoutunut. Oikea anturi löytyi varastosta ja vaihto sujui käden käänteessä, joten ei muuta kuin takaisin tien päälle.

Auto piiputtaa kesken ohituksen

Matka ei kuitenkaan sujunut odotusten mukaan, vaan hetken ajon jälkeen ongelma palasi. Tehot lähtivät ja nyt myös kojelaudan kaikki varoitusvalot alkoivat vilkutella. Oli palattava huoltoliikkeeseen, jossa todettiin että vikakoodi viittasi edelleen anturiin. Auto jäi huoltoon tutkittavaksi.

Parin päivän päästä tuli soitto: Vika löytyi ja auton saa hakea. Vaihdettu paine-eroanturi oli osoittautunut väärän painealueen anturiksi. Huoltomies oli hyvässä uskossa vaihtanut osan; koodi oli oikean anturin koodi. Kävi vain ilmi, että kahden eri painealueen anturilla oli vahingossa sama koodi, eikä muita tarkentavia tietoja ollut.

No, auton omistaja selvisi episodista ohitustilanteen sydämentykytyksillä ja parilla ylimääräisellä reissulla huoltoliikkeeseen – korjauskulut ja anturi kun menivät takuun piikkiin. Autoliikettäkään ei yhden ylimääräisen paine-eroanturin kustannus heilauta, vaikkakin siihen tällä kertaa tuli päälle parin-kolmen päivän työt. Ja laina-auto.

Tuotetiedon näkökulmasta tapaus oli kouluesimerkki siitä, miten hyvälaatuinen, yksiselitteinen data on edellytys toimivalle tilaus-toimitusketjulle ja siten asiakastyytyväisyydelle. Sama käänteisesti; ilman luotettavaa tuotetietoa ei ole luotettavia toimituksia eikä tyytyväisiä asiakkaita.

– Lilli –

Sitä saa mitä tilaa

Jatketaan Maijasen Jannen viime viikolla aloittamaa tiedon laadun tarkastelua:Mikä on ISO8000-sertifioitu laatumääritelmä

Tiedon laadun merkitys on kovaa vauhtia kasvamassa, mutta jatkuvasti nousee esiin kysymys: mitä se tiedon laatu oikein on? Hyviä ja oikeita määrityksiä on varmasti useita, mutta ECCMA:n puuhamies Peter Bensonin määritelmä on mielestäni varsin naseva:  ”Quality Data is Portable  Data”.

Lyhyt lause ja sen sisältö aukeaa kun perehtyy ISO 8000 -standardiin. Standardihan on luotu, jotta tietoa voitaisiin välittää laadukkaasti organisaatioiden välillä. Teknisen syntaksi-  ja semantiikkamäärittelyn alla on periaate, että tiedon tarvitsija pyytää tarvitsemaansa tietoa. Vastuu on siis tiedon tarvitsijalla, kuulijalla. Kuulijan pitää ensin määritellä tietomalli, eli päättää mitä tietoa tarvitsee. Kun ymmärtää mitä tietoa tarvitsee ja missä muodossa, tiedon toimittajan on huomattavasti helpompi vastata pyyntöön laadukkaasti.

Tiedon siirrettävyyden merkitys laatutekijänä korostuu verkostoituvien ja tuotantoaan siirtelevien yritysten välillä. Erilaiset kielet ja kulttuurit eivät helpota tiedon laadukasta välittämistä, mutta tehtävä ei ole ollenkaan mahdoton. Tehtävää helpottamaan on laadittu useitakin standardeja, valmiita luokitteluja ja sanastoja. Toisaalta mitkään ulkopuoliset luokittelut ja standardit eivät poista sitä tosiasiaa, että kotiläksyt pitää tehdä. Prosessiajattelun rinnalla pitäisin tasa-arvoisesti rinnalla tietomalliajattelua, kutsuttakoot sitä vaikka informaatioarkkitehtuuriksi. Laadukas tieto on siis sellaista, jota voidaan välittää ihmiseltä, järjestelmältä ja organisaatiolta toiselle siten, että se on ymmärrettävää. Jotta tähän päästäisiin pitää ymmärtää mitä tarvitsee, sillä sitä saa mitä tilaa…

Janne J.

Datasta informaatiota

Onko nimikkeestä hyötyä juuri minulle? Pragmaattinen nimikelaadun näkökulma

Perinteisten tiedon laatunäkökulmien syntaktisen ja semanttisen rinnalle on noussut, mielestäni varsin oikeutetusti, pragmaattinen tiedon laatunäkökulma. Pähkinänkuoressa pragmaattinen näkökulma  vastaa kysymykseen ”Onko siitä tiedosta mitään hyötyä juuri minulle?”.

Nimikkeen laatuvaatimukset

Nimikeinformaation laadukkuus on riippuvaista tarkastelunäkökulmasta.

Nimiketiedon tarvitsijoita on koko organisaation laajuudella, ja jokaisella omat tietotarpeensa sekä näkökulmansa nimikkeeseen. Tästä tietysti seuraa mielenkiintoinen sekametelisoppa – onko sillä nimikkeellä nyt juuri ne tiedot joita minä tarvitsen, vai pitääkö lähteä taas henkilökohtaiselle missiolle yhden nimikkeen laadun puolesta. Esimerkiksi logistiikkaa ei välttämättä voisi vähempää kiinnostaa kuinka hienosti suunnitteluinsinööri on saanut tekniset detaljit paikalleen, jos sieltä samaan aikaan puuttuu tullikoodaukset. Tähän törmätään nykypäivän organisaatioissa yhä laajemmin – valitettavasti.

Tämä pragmaattisen laadun kuilu nimikkeistössä on huomattavasti vaikeampaa nostaa esille, kuin suora objektiivisesti tarkasteltavissa oleva, syntaktinen nimiketiedon laatu. Laadun tarkasteluun kun tarvitaan subjektiivisesti kuvattuja laatukriteereitä hyvin eri näkökulmista.

Järjestelmämielessä tämä ei oikeastaan ole nykyisen, suunnitteluvetoisen PDM:n asia. Eikä mielestäni myöskään siitä laajennetun yrityksen PLM-järjestelmäkokonaisuuden. Ehkä kaikkein vähiten se on nykyisen muotijärjestelmän, MDM:n, asia. Kyse on jonkinasteisesta nimikeinformaation kokonaislaatuajattelusta ja nimikeinformaation subjektiivisen laadun hallinnasta, hienosti sanottuna. Pitänee keksiä jokin uusi kiva kolmikirjaiminen lyhenne.

– Janne Maijanen –