Kasvumoottorin ytimessä tuote!

Kuuntelin – kerrankin ilolla –  valtionhallinnon masinoiman kehityshankkeen lopputuotoksia ICT Goes Industry -seminaarissa. Kun Pekka Himanen aikoinaan aiheutti ennemminkin hämmennystä kuuluisan tutkimuksensa julkistuksessa, tämän toisen Pekan, eli Ala-Pietilän, vetämän kansallisen kilpailukykyhankkeen lopputuotokset olivat sulaa hunajaa PDM Preacherille. Pekka Ala-Pietilän ICT 2015 -konsortion esityksen jo kolmannen kalvon otsikko oli: Kasvumoottorin ytimessä tuote – WAU!

Asiakas vs. tuote

Olen yrittänyt tätä asiaa lobata Teknologiateollisuus ry:n johtoon, Tekesille ym. vaikutusvaltaisille foorumeille, mutta palaute on yleensä ollut luokkaa: ”eikö se asiakas nyt kuitenkin ole tärkein”. Jos aletaan kilpailla tärkeysasteella asiakkaan ja tuotteen välillä, ollaan perinteisessä omena vs. päärynä –dilemmassa, joka ei johda mihinkään. Ala-Pietilän porukka on oivaltanut asian ytimen. Ko. kolmannen kalvon varsinaiset bulletinit ovat seuraavat:

  • Viime kädessä kasvu syntyy Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyvystä
  • Digitaalisuuden myötä tuotteen lisäarvosta kasvava osa tulee palvelumuodossa
  • Suomelle kyky soveltaa ICT:tä muita tehokkaammin avaa tien uudistumiseen ja kasvuun

… siis tuote

Olen saarnannut aiemminkin (ja usein) tästä elinkeinoelämäämme vaivaavasta perusongelmasta. Noin puolet PK-teollisuudestamme koostuu alihankkijayrityksistä, joilla ei ole lainkaan omia tuotteita. Siis tuotetta, joka toimii kaiken IoT/digitalisaatio/teollinen internet -liiketoiminnan alustana. Miten ihmeessä valtiovalta kuvittelee, että Suomi lähtee teollisen internetin edelläkävijäksi kun tämä ydin puuttuu kokonaan?

ICT 2015 -esitys pitää sisällään neljä kriittistä polkua, joilla Suomi lähtee liikkeelle:

kriittiset polut

Minun pointtini on se, että koko tarina on täysin epärelevantti puolelle suomalaisista yrityksistä. Edellisessä blogissani 5% vai 900% otin kantaa siihen, että ellei näitä vallankumouksia tehdä hallitusti, kannattaa miettiä mitä tapahtuu niille, joiden tehtäviä ei enää tarvita. Hyväksytäänkö siis, että ne 24000++ työntekijää, jotka toimivat alihankkijoina kone- ja metalliteollisuudessa ja joilla on hyvää osaamista, unohdetaan kokonaan ja annetaan yhteiskunnan (veronmaksajien) hoitaa työttömät. Vai pitäisikö lähteä kehittämään ”kasvumoottorin ytimen” kehitysohjelmaa, eli miten saada tuote-kulttuuri noihin yrityksiin. Ilman sitä kun ei tapahdu mitään muutakaan kehitystä.

Mikä ihme siinä on, että kansainvälistymisavustuksia saa joka luukulta, erilaisiin teknologiatutkimuksiin löytyy julkista rahoitusta, mutta tuotekulttuurin kehittäminen tuntuu olevan tabu, johon kukaan ei uskalla tarttua.

Siitä vallitsee konsensus, että yrityksen liiketoiminta perustuu lisäarvon tuottamiseen asiakkailleen. Mutta sitä ymmärtää harva, että kannattavasti ja skaalautuvasti lisäarvoa voi tuottaa ainoastaan tuotteiden avulla. Minusta todellinen ja kantava missio Suomelle, jota kannattaisi julkisesti tukea olisi: ”Alihankkijayritykset omien tuotteiden osaajiksi”.

Eiköhän tehdä vuodesta 2016 vihdoin tuotehallinnan kehitysvuosi!

-PDM Preacher

5% vai 900%

Suomen hallitus on toitottanut 5% kustannussäästöä, jonka toteuttamiseksi he ansiokkaasti ja oletettavan kuuluvalla opponoinnilla saivat oman esityksensä julki 9. syyskuuta. Tuo 5% kaatoi yhteiskuntasopimuksen ja seuraavaksi uhattiin jo yleislakolla. Olen näissä blogeissani tuonut ennenkin esiin, että jopa 900% tuottavuuden nosto on mahdollista, kun keskitytään oikeisiin asioihin.

Olen tässä myös parin viime viikon aikana eri tilaisuuksissa kuullut esityksiä siitä, kumpi on tehokkaampaa viestintää: myydä tuottoa ja mahdollisuuksia vai pelkoa menetyksistä, jos ei tehdä mitään. Joka tapauksessa päivän sana ovat infograafit, joilla omaa arvontuottoviestiä yritetään visualisoida ja määrämuotoistaa.

Halutaanko menettää 605 Mrd € ?

Teollisuus ja Digitalisaatio –seminaarissa VTT:n tutkimuspäällikkö TkT Heli Helaakoski löi pöytään kovia lukuja digitalisaation mahdollisuuksista: Pelkästään Euroopassa nähdään 1,25 biljoonan (siis eurooppalainen biljoona = miljoona miljoonaa) euron mahdollisuudet ja toisaalta, jos ei tähän megatrendiin lähdetä etunenässä, niin edessä on 605 miljardin euron tappiot ja sopeutustoimet. Nämä ovat jo niin suuria lukuja, että näitä on helppo ainakin kansanedustajien olla ymmärtämättä.

digitalisaation mahdollisuudet ja uhat

”Vertailun vuoksi: 1 cm paksuun 100€ setelien nippuun menee 10.000€ -> 1m korkuinen pino satasia on miljoona euroa. Näsinneula on 124 m korkea. Siis vastaavan korkuinen pino on vasta 124 M€. Jotta päästään miljardiin, niin näsinneuloja pitäisi pinota päällekkäin 8kpl. Setelipino satasia maasta kuuhun on 384 biljoonaa euroa, joten sinne saakka ei aivan tarvitse menetettyjä rahoja pinota.”

Suomelle on visioitu kolme erilaista kehityspolkua; tulla teollisen internetin piilaaksoksi, olla ketterä soveltaja tai jäädä perässähiihtäjäksi. Tuo viimeiseksi mainittu skenaario ennustaa, että menetämme 80 työpaikkaa viikossa tästä eteenpäin ainakin vuoteen 2019 saakka. Nyt kun on seuraillut viime aikojen uutisointia, niin taitaa tuo työpaikkojen menetys olla todellisuudessa jopa kiivaampaa.

Kaikki voivat voittaa

Teollisen Interentin sovelluksien myynti tuntuu olevan silti erittäin hankalaa. Ideoita, protoja ja villejä skenaarioita kyllä löytyy, mutta kukaan ei oikein tee asialla vielä businesta. Tämä on mielestäni aivan loogista – digitalisaation hyödyntämisessä puhutaan käytännössä toimintatapojen jopa radikaaleista muutoksista ja olemassaolevien rakenteiden romahduttamisesta. Jos tähän nyt ottaa varovasti yhteiskunnallisen näkökannan, niin samalla kun julistetaan, että jonkin palvelun digitalisointi vähentää 1000 miestyövuotta, niin kannattaisi ehkä myös miettiä, mitä niille korvattaville 1000 ihmiselle tehdään, jotta hyvää asiaa sataisiin vietyä eteenpäin.

Meillä on kokemus projektista, jossa aiemmin tarvittiin tilauskohtaisessa suunnittelussa 20 suunnittelijaa. Kun vietiin tuotearkkitehtuuriuudistus, nimikkeellistäminen ja modulointihanke läpi, tarve oli enää kahdelle suunnittelijalla. Mutta – tässä tapauksessa ne 18 suunnittelijaa laitettiin suunnittelemaan uusia tuotteita. Tuottavuus parani tilaus-toimitusprosessissa 900% ja samalla yrityksen tuotteiden kilpailukyky parani merkittävästi ja mahdollisti liikevaihdon kolminkertaistumisen. Kaikki voittivat!

900 % tuottavuuden kasvu on todellisuutta

900 % tuottavuuden kasvu on todellisuutta

Tutkimusten mukaan hyvä tuotedata kaksinkertaistaa myynnin web-kaupassa. Tuotteistaja-guru Jari Parantainen väittää, että on esimerkkejä jopa 600% myynnin kasvusta verrokkiyrityksiin verrattuna.

Tiikerinloikkia on todella saavutettavissa tuotehallinnan keinoin – jopa helposti. 5% yleinen kustannustason lasku ei vielä ole tuottavuusloikka, mutta ehkä se on se tarvittava ulkoinen heräte, joka tarvitaan, jotta lepokitkasta päästää liikkeelle.

Suomi nousuun!

-PDM Preacher