”Datalle on lottovoitto syntyä Suomeen”

Törmäsin oheiseen mainoslauseeseen ja – vaikkakin patrioottina – on pakko valitettavasti olla eri mieltä.

Olemme toteuttaneet puolisen sataa Datalyysiä eri teollisuusyrityksille Suomessa ja muualla Euroopassa. Yhteensä on analysoitu yli 5 miljoonaa nimikettä ja niiden attribuutteja. Kouluarvosanalla (4-10) keskiarvo on 6,2. Ei siis mitenkään hyvä, juuri ja juuri välttävä. No ikävin uutinen on se, että suomalaiset yritykset jäävät selvästi jälkeen eurooppalaisista verrokeistaan.

Insinööri vs. taiteilija

Mistä tämä mahtaa johtua? Itse voisin vastata tähän, että Suomesta puuttuu järjestelmällisyys ja kurinalaisuus suunnitteluosastoilla, jotka kuitenkin pääasiassa vastaavat nimikedatan syntyvaiheista. Suomalaiset yritykset ruokkivat vielä sankarikulttuuria ja näkevät päiväunia alikersantti Rokan uroteoista. Toisaalta olen useammalta taholta kuullut, että konepajoissakin suunnittelu on taidetta, johon koskeminen on tabu. Saksalaisten insinöörien DIN-standardien lähes uskonnollinen seuraaminen on yleensä herättänyt naureskelua suomalaisten taiteilijoiden keskuudessa. Mutta kun Italiassakin, Hollannista puhumattakaan, tuotetaan keskimäärin hyvälaatuista dataa, kannattaisi täälläkin herätä.

Asia paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun yritykset yhdistyvät ja dataa pitäisi alkaa migratoimaan yhteiseen muotoon – siinä on suomalainen ostaja housut kintuissa, kun paljastuu, että ostettu italialainen konepaja on hoitanut datansa huomattavasti paremmin. Pahimmassa tapauksessa integraattorin kaasukahva siirtyy väärään käteen.

Hyvä data on kasvun mahdollistaja

Mielenkiintoinen havainto Datalyysin tuloksista on myös se, että suuremmilla yrityksillä data on selkeästi parempilaatuista kuin pienemmillä yrityksillä. Tätä voisi nopeasti analysoida siten, että isommilla yrityksillä on paremmat resurssit datan hallintaan. Ehkä todellisempi analyysi on kuitenkin se, että firmat ovat kasvaneet isoiksi juuri siitä syystä, että heillä on alusta asti panostettu dataan ja prosesseihin.

Nyt kun eletään digitalisaation aikakautta ja kaikenlaista hypeä on ilmassa – VR, AR, AI, Blockchain, … niin muistetaan kuitenkin, että digitaalisessa maailmassa kaikki perustuu dataan.

-PDM Preacher

Data kunnossa?

Tuotetiedon laatu on ollut erillisenä aiheena Modultekin agendalla jo jonkin aikaa. Myös yrityksissä on havahduttu siihen tosiasiaan, että tietojärjestelmät eivät toimi ja ”tuota” odotusten mukaisesti, jos data on huonoa. Monessa yrityksessä on investoitu suuriakin summia hienoihin tietojärjestelmiin, mutta projektiaikataulujen ja kustannusten paineessa datan haltuunotto ja parannus usein vaihtuvat tilanteeseen, jossa data vain survotaan vanhasta järjestelmästä uuteen mahdollisimman nopeasti.

Datan parannus – tuottava investointi

Täydellistä dataa ei ehkä ole olemassa, eikä siihen edes kannata pyrkiä. Yritykset ja maailma ympärillä muuttuu, samalla muuttuvat myös vaatimukset. Datan hallinta (governance) pitää asettaa järkevälle tasolle. Monella yrityksellä se tarkoittaa ensivaiheessa sitä, että prosessi aloitetaan… Datan parannus voidaan ajatella investointina, joka pitää pystyä perustelemaan ja jonka pitää tuottaa. Toisin sanoen toimet pitää osata mitoittaa oikein.

Modultekissa on pohdittu jo pitkään, millaista hyvä nimike- ja tuotedata on. Aluksi teimme sisäisiä dokumentteja ja ohjeistuksia. Nyt olemme jo useamman vuoden ajan ihan julkisesti puhuneet ”Hyvä Nimike” konseptistamme. Yhtenä osana sitä olemme kehittäneet nimike- ja tuotedatan analysointipalvelun Datalyysin™. Sinällään varsin arkipäiväinen toimenpide, jossa yrityksen datan laatua tarkastellaan vakioiduilla menetelmillä ja jonka pohjalta asiakkaalle annetaan suosituksia parannuskohteista ja -keinoista.

Hyvät käytännöt ja tietojärjestelmän tuki

Missä kunnossa yritysten data sitten oikeasti on? Nyt kun Datalyysejä on tehty n. 40 yrityksen ja n. 3,8 miljoonan läpikäydyn nimikkeen osalta, voin ehkä antaa jonkinmoisen välitilinpäätöksen. Lyhyesti voisi sanoa, että yritysten tuotedata ei kovin kummoisessa kunnossa ole. Jos kaikkien yritysten keskiarvoa kuvaisi perinteisellä kouluarvosanalla, tulisi arvosanaksi 6,5. Mukaan mahtuu kuitenkin muutamia varsin hyviä tuloksia.

Parhaiden tulosten takana on yhdistelmä hyviä käytäntöjä, tietojärjestelmän antamaa tukea ja automaatiota.

Varsin hyviin tuloksiin on päästy myös tiukalla ja systemaattisella toimintatavalla, vaikka tietojärjestelmän antama tuki olisikin ollut puutteellista. Toisaalta paraskaan tietojärjestelmä ei pelasta tilannetta, jos vastuutusta ja käytäntöjä ei ole hoidettu kuntoon.

Yksi huomion arvoinen seikka on se, että suomalaisissa yrityksissä data näyttäisi olevan keskimäärin heikommassa kunnossa kuin muissa eurooppalaisissa yrityksissä. Otanta ei ole kovin suuri, mutta kuitenkin. Liekö tähän syynä suomalasten yritysten vähemmän muodollinen ja hierarkkinen toimintatapa? Entä mikä vaikutus heikommalla datan laadulla on Suomen muuta Eurooppaa kehnompaan taloudelliseen tilanteeseen?

Dataukko – Janne J