Tuotetietoa miekan tiellä, osa 3/3

Tulen kirja on taistelun kirja. Katsotaanpa tässä yhteydessä tuotetiedon hallintaa muuttuvassa maailmassa taisteluna. Musashi puhuu kahlaamon ylittämisestä. Kahlaamon tai vesistön ylittäminen on tietynlainen riski sodankäynnissä, johon pitää huolella valmistautua. Toisaalta Musashille kahlaamon ylitys on vertauskuva elämän aikana tehtäville suurille päätöksille, joita ei enää voi perua.

Tuotetiedon hallinnassa tulee eteen erilaisia projekteja, jotka ovat kahlaamoita. Ennen ylitystä tutkitaan ympäristö ja suunnitellaan ylitys huolellisesti oikeaan aikaan ja kun hetki on koittanut, käydään päättäväisesti toimeen tavoitteena päästä vastarannalle.  Olosuhteet tietenkin voivat muuttua projektin aikana, mutta ”jos tuuli kääntyy kun olet muutaman mailin päässä määrästäsi, sinun on soudettava loppumatka ilman purjeita”. Suunnitelmat ovat tärkeitä maaliin pääsemiseksi, mutta muutoksiin on reagoitava nopeasti.

Tuulen kirjassa Musashi tekee markkina-analyysia ja tutkii muiden koulujen ominaispiirteitä.  Musashi näkee eräänä muiden koulujen heikkoutena niiden kapeakatseisuuden muissa kouluissa. Saatetaan keskittyä tekniikoihin, jotka ovat mahdollisia vain lyhyellä miekalla tai haetaan erityisen pitkästä miekasta hyötyä.  Musashi sanoo, että hänen koulussaan ei riitä vain miekkailu- tai sotataidon opiskelu, vaan pitää tuntea kaikkien taiteiden tiet. Samoin on onnistuneen tuotetiedon hallinnan kanssa. Tuoteinformaatio yksinään, ilman siihen liittyviä liiketoiminnassa esiintyvien käsitteiden assosiaatiota, jää torsoksi ja käyttökelvottomaksi. Tuotehallinnassa on tunnettava ainakin erppien ja crm:n tiet.

Musahsin koulukunnassa opiskeltiin laaja-alaisesti

Tyhjyyden kirja onkin sitten abstraktiudessaan todellista tykitystä.

Se, mitä nimitetään tyhjyyden hengeksi, on siellä missä ei ole mitään. Se ei sisälly ihmisen tietoon. Tyhjyys on tietysti olemattomuutta. Samalla kun tiedät mitä on olemassa voit tietää mitä ei ole olemassa. Se on tyhjyys.

Tähän voisi hakea assosiaation vaikkapa organisaation oppimisen kautta. Toimintaa kehitettäessä yksittäisen ihmisen päässä syntyy ajatus organisaation toimintatavasta tai käytännöstä, monien vaiheiden jälkeen tätä otetaan käyttöön ja opetetaan organisaatiolle erilaisten ohjeistusten kautta. Usein kehitys pysähtyy tähän eikä se ole ”tyhjyyttä”. Parhaassa tapauksessa onnistunut toimintatavan käyttöönotto opettaa organisaatiolle tämän toimintatavan muutoksen syyt ja periaatteet niin hyvin, että maailman muuttuessa organisaatio osaa automaattisesti mukauttaa omaa toimintaansa niin, että prosessit reagoivat ympäristön muutoksiin ilman suuria kehityshankkeita ja projekteja.

Tässä oli enemmän tai vähemmän vakavasti käyty läpi Musashin Gorin no sho -teos tuotetiedon hallinnan näkökulmasta, enemmän kuitenkin vähemmän vakavasti. Vaikka Musashilla oli hyvä ymmärrys eri asioista, niin asiasta lisää kiinnostuneille suosittelen teoksen lukemista, suhteuttamista ja soveltamista omaan ympäristöön. Neljäsataa vuotta sitten elänyt samurai tuskin osasi kovin tarkkaan nähdä millaisia taisteluja me käymme omassa työssämme. Toisaalta ikkunan Musashin maailmaan voi tänäkin päivänä saada tulemalla dojolle harjoittelemaan.

Lue osa 1/3

Lue osa 2/3

Tuotetietoa miekan tiellä, osa 2/3

Maan kirjassa Musashi ottaa kantaa kolmeen pääkohtaan. Eri ammattien tiet suhteessa strategiaan, aseiden merkitys strategialle, ja ajoitus strategiassa.  Ei tarvitse käyttää paljon mielikuvitusta löytääkseen näille vastineita liike-elämän parista.

Eri ammattikuntien tiet (jap. Dõ, Michi) voidaan käsittää ammatilliseksi osaamiseksi, ammattitaidoksi tai koko ammatilliseksi uraksi.  Musashi käyttää esimerkkinä puusepän ammattitaitoa ja kuinka eri osaamiset valjastetaan juuri tarkoituksen mukaiseen tehtävään eikä keneltäkään voida vaatia enempää kuin mitä osaaminen mahdollistaa. Kuulostaa nykyaikaiselta henkilöstöjohtamiselta.

Tietynlainen ase sopii tietynlaiseen tehtävään paremmin kuin toinen

Aseiden merkityksestä strategialle Musashi opettaa, että eri aseet ovat tarkoituksen mukaisia eri tilanteissa ja aseet tulee valita tilanteen mukaan. ”On paha, jos komentajilla ja ratsumiehillä on mieltymyksiä ja epämieltymyksiä.”  Tämäkin on varsin tyypillinen tapa suunniteltaessa tuotekehitystä, pyritään valitsemaan työkaluiksi ”best-of-breed”, lajinsa parhaat. Toisaalta jos jokainen kehitysprojekti tai hanke evaluoi ja valitsee uudet työkalut, kuluu näiden opetteluun ja käyttöönottoon suhteettoman paljon aikaa. ”Se, että tulee liian tutuksi jonkin aseen kanssa, on yhtä suuri virhe kuin se, ettei tunne asetta tarpeeksi hyvin.”

On paha, jos komentajilla ja ratsumiehillä on mieltymyksiä ja epämieltymyksiä

Ajoituksen suhteen Musashi toteaa varsin yksinkertaisesti, ”Kaikessa on ajoitus. Strategian ajoitusta ei voi hallita ellei ole harjoitellut riittävästi.”  Kuulostaa prosessien kehittämistyöltä. Uusia toimintatapoja suunniteltaessa ja käyttöönotettaessa on usein vaikea löytää sopiva rytmitys tehtäville. Monesti koneiston hammaspyörät lyövät yli ja ketjut tippuvat rattailta, mutta jos tunnustetaan liikkeellelähdön vaikeus ja ollaan valmiita reagoimaan näihin tarvittaviin prosessin säätötoimiin, opitaan ajoitus ja rytmi harjoituksen kautta. Toisaalta myynti- ja markkinointihenkilöille tuskin tarvitsee mainita mitään oikeasta markkinoille tulon ajoituksesta.

Maan kirjassa Musashi luetteli vielä yhdeksän ohjetta heille, jotka haluavat seurata tätä strategian tietä. Tässä yhteydessä haluaisin nostaa näistä esiin viimeisen, yhdeksännen ohjeen. ”Älä tee mitään turhaa”.  300 vuotta myöhemmin tämä periaate nousi uudelleen esiin Toyotan kehittäessä tuotantomenetelmäänsä, Toyota Production Systems. Voisin vannoa että Toyotan kehitysryhmälle Gorin no sho on ollut tuttu teos. Tälle vuosituhannelle tultaessa Toyotan menetelmistä jalostettiin edelleen ketterä ohjelmistotuotannon menetelmä, Lean Software Development, jossa kaikuu sama periaate:

”Älä tee mitään turhaan / Eliminate Waste ”

Veden kirjassa Musashi vertaa strategiaansa ja kouluaan veteen. Vesi on tihkumista, pisaroita ja samalla toisaalla hurja ja myrskyävä meri. Samoin on tuotetiedon suhteen. Suurinkin ja mitä monimutkaisin laite esitetään yhtenä nimikkeenä, mutta voi sisältää miljoonia nimikkeitä joista se koostuu. Toisaalta vesi ottaa astiansa muodon.  Sama nimike näyttäytyy meille tietosisällöltään ja assosiaatioiltaan erilaisissa ”astioissa” sen mukaan mistä näkökulmasta sitä katsellaan. Oston, myynnin, suunnittelun tai valmistuksen näkemykset samasta nimikkeestä voivat olla hyvinkin erilaiset.

Lue osa 1/3

Lue osa 3/3

Tuotetietoa miekan tiellä, osa 1/3

Kun elämään on parinkymmenen vuoden ajan kuulunut japanilainen miekkailu sekä budo ylipäätään mielenkiinnon kohteena, niin on selvää, että budo infektoituu kaikkeen muuhunkin toimintaan elämässä.  Tässä kirjoituksessa annetaan tuotetiedollekin pieni budo-tartunta tällaisen tuotetiedon järjestelmäkehityksen parissa puurtavan ’Software Samurain’ näkökulmasta.

Software Samurai auringonlaskussa

Miyamoto Musashi oli kuuluisa samurai, joka kirjoitti vuonna 1645 kirjan Gorin no sho, Viiden kehän kirja, Maa, vesi, tuli, tuuli ja tyhjyys. Kirja esittelee Musashin kehittämän miekkailuun ja strategiaan keskittyneen koulukunnan, hyõhõ niten ichi ryu, periaatteet.  Näitä periaatteita ja opetuksia on vuosien saatossa siteerattu erilaisissa yhteyksissä, kuten liike-elämän, kaupankäynnin, opetuksen ja urheilun parissa.  Kannan oman roponi tähän kekoon hakemalla opetusta ja valaistusta tuotetiedon mysteereihin tämän miekkapyhimyksen opastuksella.

Musashi syntyi vuonna 1584 ja osoitti jo varhain lahjakkuutensa miekkailutaidoissa.  Jo 12 vuoden ikäisenä hän kävi ensimmäisen kaksintaistelunsa, jossa hän surmasi Arima Kihei nimisen samurain. 16 vuoden ikäisenä hän taisteli Japanin historian kannalta merkittävässä Sekigaharan taistelussa Toyotomi Hideoshin joukoissa. Hideoshin joukot hävisivät taistelun, ja taistelun voittanut Togugawa Ieyasu perusti hallinnon, joka säilyi Japanissa 1800-luvun meiji-kaudelle saakka. Noin 30 vuoden ikään saakka Musashi eli shugyōshan, vaeltavan samurain, elämää. Hän etsi vastustajia, joilta oli mahdollisuus oppia miekkailua syvemmin. Musashi kävi lukuisia kamppailuja voittamattomana. Tämän jälkeen hän vietti noin 60-vuotiaaksi asti vakiintunutta elämään daimioiden palveluksessa jatkaen kuitenkin koko ajan miekkailun ja strategian opiskelua ja harjoittelua, ja hakemalla selitystä sille, miksi hän oli ollut voittamaton. Viimeiset elinvuotensa hän eli erakkona ja kirjoitti kirjan Gorin no sho. Musashi kuoli saatuaan kirjan valmiiksi vuonna 1645.

Gorin no sho, viiden kehän kirja, koostuu viidestä kirjasta: Maan, veden, tulen, tuulen ja tyhjyyden kirjoista.  Kukin kirja käsittelee Musashin oppia miekkailusta ja strategiasta viidestä eri näkökulmasta. Tässä kohdin voikin viitata tietojärjestelmien arkkitehtuuri-suunnittelussa usein käytettyyn menetelmään, Krutchenin 4+1 näkökulmiin. Ilmeisesti on niin, että mitään asiaa ei voida kattavasti nähdä, ellei siihen paneuduta vähintään viidestä eri näkökulmasta.

Maan kirja esittelee Musashin koulun yleisesti strategian tasolla: mitä taitoja on oltava, hankittava tai harjoiteltava seuratakseen Musashin tietä. Veden kirja selittää, miten kamppailut ja taistelut voitetaan seuraamalla maan kirjassa viitoitettua polkua. Tulen kirja on taistelun kirja, jossa annetaan tekniikat taistelujen voittamiseen. Tuulen kirja opettaa että on tunnettava vihollinen ja vertailee Musashin koulua muiden koulukuntien opetuksiin. Tyhjyyden kirja lopulta tekee kaikesta edellisestä opitusta luonnollista vaistonvaraista tietoa, jota voidaan hyödyntää ilman erityistä ponnistelua.

Lue osa 2/3

Lue osa 3/3