Pitääkö virheistä maksaa?

Kotiin tupsahti Maaseudun tulevaisuus -lehden näytenumero, kiitos siitä asiaankuuluville tahoille. Lehden etusivulla käsiteltiin tuotetietoja – lempiaihettani! Jutun kärki oli virheellisissä tuotetiedoissa, niiden aiheuttamissa kustannuksissa, ja kuka niihin saa puuttua. Esimerkkinä oli Ruokakesko. Kiinnostava juttu, joka soveltuu  muihinkin tuotteisiin kuin ruokakaupassa myytäviin.

Ruokakeskon Harri Hellman lähetti tavarantoimittajilleen kirjeen viime marraskuussa. Kirjeessä todetaan:

Mahdollisista tuotetietopuutteista, -virheistä ja myöhästymisistä aiheutuu aina lisätyötä, kustannuksia ja tehottomuutta koko toimitusketjussa sekä myynnin menetystä.

Ruokakeskolla on kurja ongelma: pieni virhe tuotetiedoissa kertaantuu myymälöissä ylimääräisenä työnä ja kustannuksina. Koska he ovat annettujen tuotetietojen varassa, parannus tilanteeseen saadaan kun annetut tuotetiedot tulevat oikein. Raha on kelpo motivaattori toiminnan kehittämiseen, siksi kai Ruokakesko ilmoitti tavarantoimittajilleen perivänsä tuotetietovirheiden aiheuttamat ylimääräiset kustannukset heiltä.

Tuotetietojen laatu vaikuttaa koko toimitusketjun tehokkuuteen ja kustannuksiin

Kaikki eivät Keskon menettelystä ole tykänneet. MTK:n ruokakulttuuriasiamies pitää  virhehinnastoa kohtuuttomana. Isoimmat kilpailijat puolestaan kertovat, että he eivät ole ottamassa käyttöön ”sakkomenettelyä”. En osaa ottaa kantaa hinnaston kohtuullisuuteen, mutta hinnaston takana oleva periaate on mielestäni ihan reilu.

Kritisoijat ovat itsekin yksimielisiä siitä, että tietojen oikeellisuus on tärkeää ja siihen pyritään. Virheellisiä tietoja taitaa kuitenkin olla jonkun verran, koskapa virhehinnasto nosti vastareaktion. Tästä seuraa jotenkin outo päättelyketju:

Mitä_ihmettä

Oikeat tuotetiedot – kaupankäynnin perusta ja menestystekijä

Ylläoleva otsikko ei ole meikäläisen markkinointijargonia, vaan lähtöisin Hellmanin kirjeestä. Miksi tuotteiden valmistajat eivät oma-aloitteisesti laita tietojaan huippukuntoon? Tuleeko oikeiden tuotetietojen luominen, ylläpitäminen ja jakaminen tuottajalle kalliimmaksi kuin virheellisten tietojen? Rahanmenon lisäksi pelätään ehkä suurta vaivaa ja ajanmenoa, ja löytyykö hankkeeseen osaamista ja omistajaa. Kenen vastuulla tuotetietojen laatu edes on. Ja mitä kaikkea epäselvää sieltä meidän tuotetietomassasta löytyy, jos uskalletaan pöyhäistä… Tämä pelko on muuten todella yleinen.

Alkuvaiheessa, kun yritykselle luodaan hyvän nimikkeen käytännöt, kustannuksia tulee ja vaivaa joutuu näkemään. Mutta investointi palkitaan nopeasti ja elämä helpottuu, kun uudet käytännöt ohjaavat jatkossa moitteettoman tiedon luomiseen ja jakamiseeen. Muistetaan sekin edelleen, että tuotetietojen laatu vaikuttaa koko toimitusketjun tehokkuuteen.

Ruokakeskon toimittajien saama virhehinnasto antaa heille osviittaa, paljonko rahaa tulee menemään tiedonlaatuun joka tapauksessa. Seuraavaksi myös Kespron toimittajat tulevat saamaan tuotetietojen parantamiseen motivoivan kirjeen hinnastoineen.

Lycka till Keskolle hyvien tuotetietojen vaatimiseen! Ja tsemppiä kaikille tavaran valmistajille ja toimittajille! Teillä on mahdollisuus tehdä hyvistä tuotetiedoista yrityksenne menestystekijä.

-Antitekniikan asiantuntija

PS. tässä vielä linkki 4.3. julkaistuun juttuun, joka näitä ajatuksia kirvoitti.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s