Data kunnossa?

Tuotetiedon laatu on ollut erillisenä aiheena Modultekin agendalla jo jonkin aikaa. Myös yrityksissä on havahduttu siihen tosiasiaan, että tietojärjestelmät eivät toimi ja ”tuota” odotusten mukaisesti, jos data on huonoa. Monessa yrityksessä on investoitu suuriakin summia hienoihin tietojärjestelmiin, mutta projektiaikataulujen ja kustannusten paineessa datan haltuunotto ja parannus usein vaihtuvat tilanteeseen, jossa data vain survotaan vanhasta järjestelmästä uuteen mahdollisimman nopeasti.

Datan parannus – tuottava investointi

Täydellistä dataa ei ehkä ole olemassa, eikä siihen edes kannata pyrkiä. Yritykset ja maailma ympärillä muuttuu, samalla muuttuvat myös vaatimukset. Datan hallinta (governance) pitää asettaa järkevälle tasolle. Monella yrityksellä se tarkoittaa ensivaiheessa sitä, että prosessi aloitetaan… Datan parannus voidaan ajatella investointina, joka pitää pystyä perustelemaan ja jonka pitää tuottaa. Toisin sanoen toimet pitää osata mitoittaa oikein.

Modultekissa on pohdittu jo pitkään, millaista hyvä nimike- ja tuotedata on. Aluksi teimme sisäisiä dokumentteja ja ohjeistuksia. Nyt olemme jo useamman vuoden ajan ihan julkisesti puhuneet ”Hyvä Nimike” konseptistamme. Yhtenä osana sitä olemme kehittäneet nimike- ja tuotedatan analysointipalvelun Datalyysin™. Sinällään varsin arkipäiväinen toimenpide, jossa yrityksen datan laatua tarkastellaan vakioiduilla menetelmillä ja jonka pohjalta asiakkaalle annetaan suosituksia parannuskohteista ja -keinoista.

Hyvät käytännöt ja tietojärjestelmän tuki

Missä kunnossa yritysten data sitten oikeasti on? Nyt kun Datalyysejä on tehty n. 40 yrityksen ja n. 3,8 miljoonan läpikäydyn nimikkeen osalta, voin ehkä antaa jonkinmoisen välitilinpäätöksen. Lyhyesti voisi sanoa, että yritysten tuotedata ei kovin kummoisessa kunnossa ole. Jos kaikkien yritysten keskiarvoa kuvaisi perinteisellä kouluarvosanalla, tulisi arvosanaksi 6,5. Mukaan mahtuu kuitenkin muutamia varsin hyviä tuloksia.

Parhaiden tulosten takana on yhdistelmä hyviä käytäntöjä, tietojärjestelmän antamaa tukea ja automaatiota.

Varsin hyviin tuloksiin on päästy myös tiukalla ja systemaattisella toimintatavalla, vaikka tietojärjestelmän antama tuki olisikin ollut puutteellista. Toisaalta paraskaan tietojärjestelmä ei pelasta tilannetta, jos vastuutusta ja käytäntöjä ei ole hoidettu kuntoon.

Yksi huomion arvoinen seikka on se, että suomalaisissa yrityksissä data näyttäisi olevan keskimäärin heikommassa kunnossa kuin muissa eurooppalaisissa yrityksissä. Otanta ei ole kovin suuri, mutta kuitenkin. Liekö tähän syynä suomalasten yritysten vähemmän muodollinen ja hierarkkinen toimintatapa? Entä mikä vaikutus heikommalla datan laadulla on Suomen muuta Eurooppaa kehnompaan taloudelliseen tilanteeseen?

Dataukko – Janne J

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s