Rikkaat tuotetiedot – kuka maksaa?

Kollegani oli ostamassa mökilleen kaivon imuputken pohjaventtiiliä ja selaili tietysti netistä (joka on nykyisin kesämökin välttämättömin perusvaruste) eri toimittajien ja valmistajien tarjoomaa. Hommahan menee kuluttajamaailmassa pääosin näin: surffataan hyväksi todetulle kauppapaikalle, jossa on laaja määrä tuoteinformaatiota eri tuotteiden vertailupohjaksi. Kun oikea tuote löytyy, mennään siihen nettikauppaan, jonka tiedetään olevan halvin ja tilataan tuote sieltä. Tässä vaiheessa ei enää ole väliä sillä, onko tuotteesta saatavilla kaikki mahdolliset sertifikaatit, tekniset ominaisuudet, eri värivaihtoehdoilla näytettävät valokuvat tai virtuaalinen 3D-malli tuotteesta. Riittää, että pystyy identifioimaan oikean tuotteen ja tilaamaan sen mahdollisimman edullisesti.

Mitä tästä pitäisi oppia?

Toivottavasti ei mitään, ainakaan sitä ilmeisintä viisautta, että tyhmä työtä tekee…

Halpa vs. fanituote

Käytiin keskustelua erään yrityksen tuotepäälliköiden kanssa, että pitäisikö niitä tuotetietoja rikastaa, koska rikastaminen tietysti maksaa ja ne kulut näkyvät sitten viimekädessä kuluttajalle korkeampina hintoina. Toisaalta business-guru Porterin mukaan yrityksellä on kolme vaihtoehtoista strategiaa: olla teknologiajohtaja, asiakkuusjohtaja tai kustannusjohtaja – siis markkinoiden halvin. Jos yritys on päättänyt profiloitua alansa kustannusjohtajaksi, voidaan tämä keskustelu tuotetiedon laadusta lopettaa saman tien. Mutta jos strategiana on olla asiakkuusjohtaja, siis yritys jonka asiakkaat eivät ole oikeastaan asiakkaita vaan faneja, mielestäni keskustelua kannattaa jatkaa – ja pitkään.

Säästöpossu

Tuotteen erottautuminen tuoteinformaation avulla

Pelkästään tuotevastuulain perusteella tuotteen valmistajalla on velvollisuus toimittaa tuotteestaan KAIKKI tarvittava informaatio tuotteen turvalliseen ja asianmukaiseen käyttöön. Velvollisuus on tietysti tuotteen valmistajalla tai tarkemmin IPR-oikeudet omistavalla taholla, mutta vastuullinen ja asiakkaistaan välittävä toimittaja välittää tiedot valmistajalta loppukäyttäjälle ilman eri pyyntöä.

Kuka siis tuotetiedon rikastamisen maksaa? Edellisessä kappaleessa oikeastaan annettiin jo vastaus. Viimekädessä tämä on tuotteen valmistajan intressissä kahdestakin syystä. Ensinnäkin riskinhallinnan näkökulmasta; kukaan ei halua julkista oikeudenkäyntiä siitä syystä, että kissa on kuollut mikroaaltouuniin, koska valmistaja ei ollut kertonut, ettei mikroaaltouunissa voi kuivata eläimiä. Ja toiseksi siitä syystä, että varsinkin sähköisen kaupankäynnin aikana kuluttajat tekevät ostopäätöksen saatavissa olevan datan perusteella, koska tuotetta ei päästä hypistelemään tai kysymään myyjältä tarkempia tietoja. Tuotteen erottautuminen tehdään tuoteinformaation avulla.

Tuotedatan laatu toimitusehdoksi

Varsinainen pointti tässä on se, että ostajien pitää vaatia riittävän rikas informaatio tuotteen valmistajilta. Tukkukauppamaailmassa valmistaja tai toimitusketjussa edeltävä toimittaja pyrkii myymään suuria eriä kaupan hyllylle, ja heidän kannaltaan kiinnostus loppuu kun rahat toimituksesta on saatu ja riski tuotteiden myynnistä loppuasiakkaalle siirtyy kauppiaalle. Kauppiaan – tässä tapauksessa ostajan – mahdollisuus vähentää riskiä siitä, että tuotteet jäävät hyllyyn, kun kilpailija myy samat tuotteet halvemmalla, pienentää se, että tuoteinformaatio on riittävän rikasta ja kuluttajaa houkuttelevaa. Ostajan pitää siis osata vaatia kaikki haluamansa informaatio toimittajalta. Tuotedatan laadun pitää olla yksi toimitusehto, jonka perustella toimitukset hyväksytään. Käytännössä osto-organisaatioon ja tavaran vastaanottoon tarvitaan täysin uusi toiminto – tuotedatan laadun määrittely ja valvonta. Ostavalla yrityksellä pitää olla tietysti kyky ottaa data haltuun ja välittää se edelleen omissa prosesseissa mahdollisimman automaattisesti.

Jos palataan tarinan alkuun, niin kollegani haki pohjaventtiilin loppujen lopuksi läheisestä rautakaupasta, joka kaiken lisäksi sattui olemaan se halvin….

Näillä saarnoilla kohti kesää.

PDM Preacher

Mainokset

One thought on “Rikkaat tuotetiedot – kuka maksaa?

  1. Päivitysilmoitus: Digitalisoinnin pullonkaulat | Tuotetiedon ytimessä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s