The job that has to be done!

Tuotekehitys-viitekehyksessä usein korostetaan asiakkaiden merkitystä tuotteen vaatimusmäärittelyssä. Kysy asiakkaalta, miten he haluavat tuotettasi parantaa, on yleisin teesi B-to-B maailmassa. Asian toinen puoli, johon olen aikaisemminkin viitannut, on tämä Henry Fordin kuolematon ajatus: ”Jos olisin kysynyt asiakkailta mitä he haluavat, vastaus olisi ollut: nopeampia hevosia.”

Istuin juuri kaksi päivää Ice Live 2014 tapahtumassa, jossa tätä – nimenomaan Henry Fordin lähestymistapaa – rummutettiin voimakkaasti.

New Church of Finance

Maailman Top Thinkers -listan kärkipäähän jo pitkään rankattu Harvardin professori Clayton Christensen maalaili yhteiskunnallisesti synkkää visiota tämän hetken trendeistä, joissa yritykset keskittyvät tuottavuusinvestointeihin. Eli parannetaan nykytuotetta helpommin valmistettavaksi, edullisemmaksi ja näin kilpailukykyisemmäksi. Nykyisen ”Uuden Talouden Kirkon” oppien mukaan tunnusluvut pysyvät hyvinä ja yrityksen omistajien kukkaroon kilahtaa enemmän rahaa ja johtajia palkitaan hyvistä päätöksistä.

Fired

Yhteiskunnallisesti tilanne alkaa kuitenkin olla kestämätön. Tuottavuusinvestoinnit vähentävät aina työpaikkoja ja toisaalta tehokkuudesta saatavaa voittoa ei suunnata täysin uusiin tuotteisiin tai markkinoihin, jotka generoisivat uusia työpaikkoja, vaan rahat makaavat laiskoina omistajien kukkaroissa. Yritystasolla, lyhyellä tähtäimellä, kaikki näyttää hyvältä, mutta koska yhteiskunta on kuitenkin olemassa huolehtiakseen kaikkien ihmisten perusturvasta, pois potkittujen työttömien eläminen pitää jotenkin hoitaa. Se taas näkyy kasvavina veroina ja muina sivukuluina, jotka puolestaan tulevat heikentämään yrityksen tulosta, josta syystä pitää taas potkia lisää porukkaa ulos jne. 

No nythän alan kuulostaa jo Karl Marxilta – mikä ei kyllä ole tarkoitus – eli siis mennäänpä asiaan.

Ymmärrä mitä asiakkaan pitäisi saada aikaan

Clayton Christensenin pointti ja ohje on se, että täysin uusiin markkinoihin, tuotteisiin ja teknologiaan käytetään ainakin jenkeissä huomattavasti paljon vähemmän rahaa, kuin vielä 90-luvulla, josta johtuen lamasta nousu kestää aina pidempään ja pidempään. Helppo lääke syöksykierteestä ulos on yksinkertainen:

Ei jäädä junnaamaan nykytuotteen inkrementaaliseen parantamiseen, vaan pyritään ymmärtämään mikä on se juttu, mitä asiakas on meidän tuotteella tekemässä ja pyritään tuomaan konkreettista lisäarvoa asiakkaalle – ei parantamalla omaa tuotettamme, vaan tekemällä asiakkaan työ helpommaksi ja tuottavammaksi.

Okei, lopputulos on parhaimmillaan sama, eli tarjoamamme tuote paranee asiakkaan silmissä ja kauppa alkaa käydä paremmin, mutta lähestymiskulma on erilainen ja saattaa synnyttää aivan uusia innovaatioita – kuten auton liikkumavälineenä –  jotka taas synnyttävät uusia markkinoita, joita varten syntyy uusia työpaikkoja, josta syystä maailman talous alkaa nousta ja kaikilla on hyvä olla.

Vaatimukset nimikkeiksi

No miten tämä saarna liittyy nimikkeeseen? Tässähän on painotettu asiakkaan toiminnan ymmärtämistä, jonka jäsentämistä voidaan kutsua vaatimusten hallinnaksi. Vaatimusten hallintaa ei vielä kovin yleisesti mielletä osana tuotetiedon hallintaa, mutta yllätys yllätys: vaatimukset voidaan myös nimikkeellistää!

Asiakas vs. fani

Loppukevennyksenä todettakoon, että tämän ”Asiakas on kuningas” -tabun ampui seminaarissa alas näyttävästi Bruce Dickinson, Iron Maiden yhtyeen ja brandin keulakuva, joka totesi: ”I HATE CUSTOMERS, because they have a choice.” Brucen tavoite on luoda faneja, koska ne pysyvät ikuisesti ja ostavat kaikkea mahdollista mitä yritys keksii tuottaa.

-PDM Preacher

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s