Janoisena hukkuvat

Arkikielen tietoon viittaavat metaforat ovat jännän vetisiä: puhumme sekä tietotulvasta että tiedonjanosta. Tulva ei tässä auta janoon, koska epärelevantti häly koetaan tulvana ja janoa puolestaan helpottaa ainoastaan laadukas, relevantti tieto.

John Naisbitt oli käsittääkseni ensimmäinen, joka muotoili tämän ristiriidan sanoiksi. Muutenkin lukemisen arvoisessa tulevia megatrendejä yllättävän tarkkaan luotaavassa Megatrends-kirjassaan (1982) Naisbitt kirjoittaa ”We are drowning in information and starving for knowledge”.

infoflow

Naisbittin lausahduksessa on osuvasti käytetty sanoja informaatio ja tieto. Datan, informaation ja tiedon suhteesta konsultti leipoisi fläppitaululle kolmion alta aikayksikön: siinä pohjaa pitää data, seuraavalla tasolla lepää informaatio ja huipulla komeilee tieto. Hyvänä päivänä kärkeen lisätään vielä ylevästi viisaus. Tämä nelikko antaa tiedon hierarkialle yleisesti käytetyn DIKW-akronyymin (data-information-knowledge-wisdom).

Kolmio on nopeammin piirretty kuin ymmärretty. Maailma on täynnä keskenään vähän erilaisia ja ristiriitaisia määritelmiä hierarkian eri tasojen sisällöistä ja merkityksistä. Esimerkiksi Zinsin (2007) artikkelissa käydään läpi 130 erilaista määritelmää 45 kansainvälisen tutkijan koostamana. Siltä varalta että asia kiinnostaa tarkemmin, laitan blogikirjoituksen loppuun muutaman mielenkiintoisen DIKW-hierarkiaa käsittelevän artikkeliviitteen.

Itse olen oppinut ajattelemaan niin, että data on yksittäisiä totuuksia. Data voi olla esimerkiksi ”Pekka” tai ”8.8”. Informaatio taas on dataa, joka on asetettu kontekstiin – jolle on annettu merkitys. Tässä yhteydessä voidaan puhua myös metatiedosta; tiedosta, jolla kuvataan dataa.

8.8 voi viitata piste-erotettuun desimaalilukuun, pultin lujuusluokkaan tai vähän väärin kirjoitettuun päivämäärään elokuun alkupuolelta. Informaatioksi 8.8 muuttuu kun siihen liitetään metatietoa, joka kertoo datan kuvaavan nimenomaan ruuvin lujuusluokkaa.

Tietohierarkian kaksi alinta tasoa voivat elää elämäänsä koneen sisällä, mutta tiedon kohdalla ihminen astuu kuvaan. Eri määritelmiä tällekin on useita, mutta itse miellän tiedon olevan ihmisen ymmärtämää, yhdistelemää ja soveltamaa informaatiota. Informaatio jalostuu tiedoksi ihmisen kognitiivisten prosessien kautta.

Juuri tieto on se, mikä liiketoimintamielessä eniten kiinnostaa. Tiedon varassa tehdään päätöksiä – tieto on bisneksen bensaa jonka synnyttämiseen, jalostamiseen ja hyödyntämiseen me kaikki käytämme leijonanosan työajasta. Arkinen työjuhtamme on kyllä ylevästi nimetty tietokoneeksi (vs. computer tai dator), mutta ei kone itsessään paljoakaan tiedä. Data dollarisoituu vasta siinä vaiheessa, kun asiantuntija tarttuu toimeen ja soveltaa järjestelmään hillottua informaatiota mielekkäästi.

Naisbitt ei ole ainoa, joka lausui jotain nasevaa vuonna 1982. Samana vuonna julkaistiin Harlan Clevelandin artikkeli Information as a resource. Siinä on montakin järkevää asiaa, mutta yksi lause pistää rohkeudellaan erityisesti silmään: ”Workers who have previously helped grow or extract or make things, or have been in the non-information services, will have to learn to become information workers – or get used to being unemployed.

Aika kovaa tekstiä yli kolmen vuosikymmenen takaa.

Clevelandin sitaatti on ihan yhtä totta kuin Naisbittin samana vuonna lausuma tietotulvan ja tiedonjanon ristiriita.

Välillä mietityttää, mitä tai mikä siellä tuotetiedon ytimessä oikeastaan on. Tuskin arvaus menee kovin pieleen, jos veikkaan siellä olevan parivaljakon informaatio ja ihminen. Kolmas pyörä saadaan koneellisesta käsittelystä: informaatiota on niin paljon, että ahkerampikin asiantuntija tikahtuu lähtöruutuun ilman fiksuja työkaluja.

Tiedonjanoisille lisäluettavaa:

Cleveland, Harlan. Information as a resource. Futurist, 16(6):34–39, 1982.

Frické, Martin. The knowledge pyramid: a critique of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science, 35(2):131–142, 2009.

Naisbitt, John. Megatrends. Ten New Directions Transforming Our Lives. Warner Books, 1982.

Rowley, Jennifer. The wisdom hierarchy: representations of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science, 33(2):163–180, 2007.

Zins, Chaim. Conceptual approaches for defining data, information, and knowledge. Journal of the American Society for Information Science and Technology, 58(4):479–493, 2007.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s