PLM to Everyone (?)

PLM-markkinaa pitkään seurannut, alan auktoriteetin asemassa oleva CIMdata julkaisi vuosittaisen markkinakatsauksensa. Positiivista on tietenkin se, että markkina on kasvanut kaikilla osa-alueilla. Vaikka kokonaismarkkina 33,8 miljardia dollaria on kaukana ERP-markkinakoosta, on se kuitenkin jo sen verran merkittävä, että todistaa tuotehallinnan tärkeyden yrityksissä.

Itse olen muutamassa blogissani jo kritisoinut PLM-termin raiskausta. CIMdata reagoi aiheeseen joskus vuosituhannen vaihteessa määrittelemällä CAD-markkinavoimien varastaman PLM-termin rinnalle käsitteen cPDm – Collaborative Product Definition Management, joka siis kuvaa varsinaista tuotetiedonhallintaosuutta PLM-markkinassa. cPDm ei ole mitenkään yleisesti asettunut käyttöön, mutta määritelmä on ok. Eli jos minä väitän, että tuotetiedon ytimessä on nimike, CIMdata väittää, että PLM:n ytimessä on cPDm – aineettoman omaisuuden hallinta (Managing Intellectual Assets), joka koostuu seuraavista alueista:

  • Tuoteinformaation ja prosessien hallinta (Management of Product Information and Processes):   Workflow, Vaulting, Content, Document Management
  • Visualisointi ja yhteistyön tukeminen (Visualization and Collaboration)
  • Tuoterakenteet (Product Structure)
  • Konfiguraation ja muutosten hallinta (Configuration and Change Management)
  • Tuotestrategian suunnittelu (Strategic Product Planning)
  • Projektisalkun hallinta (Project and Program Management)
  • Vaatimustenmukaisuus ja ostotoiminnan tukeminen (Compliance and Sourcing)

cPDm:n osuus koko markkinasta on 21.6% ja suurimman osan markkinakakusta vievät edelleen erilaiset CAD-työkalulisenssit sekä systeemi-integrointityö.

Pieni pettymys itselle oli havainto, että perinteiset sovellusalueet jylläävät edelleen: auto- ja lentokoneteollisuus sekä elektroniika- ja muu mekaniikkavalmistus muodostavat suurimman osan sekä volyymistä että kasvusta.

Uudet haastajat kuten prosessi-, lääke- tai elintarviketeollisuus eivät ole kasvaneet lainkaan viimeisen 3 vuoden aikana – noilla alueilla jäljitettävyys ja vaatimuksenmukaisuus ovat kuitenkin todella merkittävässä roolissa ja laitosinvestointiprojekteissa ostot eli tuotetiedon keruu toimittajilta.

Tämä tietysti herättää pohdintaa, onko mainituilla teollisuudenaloilla jo niin vakiintuneet manuaaliset käytännöt, vai onko siellä asiakaskohtaisia räätälöityjä ratkaisuja, vai miten asiat tyyppillisesti hoidetaan? Tai onko toisaalta autoteollisuuden tarpeisiin perinteisesti kehitettyjen PLM/PDM/cPDm-ratkaisujen tuotteistettu toiminnallisuusvalikoima niin kaukana esimerkiksi elintarvikeyritysten todellisista tarpeista, että niitä ei ole nähty järkeväksi lähteä sovittamaan, vaan järjestelmäkehitys on aloitettu valkoiselta paperilta?

Tulevaisuudessa uusiksi PLM-konseptin hyödyntäjiksi CIMdata nostaa rahoitus- ja vakuutusmarkkinat. Tähän on helppo yhtyä, ainakin jenkkinäkökulmasta. Siellähän herättiin kohtuullisen kylmään todellisuuteen loppusyksystä 2008, kun havaittiin, että asuntolainojen jäljitettävyys ei ollut kenelläkään hallinnassa.

No tästä on hyvä herättää aktiivinen keskustelu, miten lukijat näkevät PLM-sovellusten laajentumisen uusille toimialoille ja mikä toisaalta estää?

– PDM Preacher

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s