Mikä on nimike?

Sain eräältä kumppaniltamme joululahjaksi Esko Valtaojan kirjan ”Kaiken käsikirja”. Valtaojan hyvin perusteltu viesti on, että maailmanhistoriassa on ollut vain neljä todella merkittävää tapahtumaa: Homo Sapiensin synty Afrikassa, lähtö alkukodista levittäytymään ympäri koko maailman, maanviljelyksen aloittaminen ja tieteen keksiminen. En nyt siteeraa ko. opusta enempää (kannattaa muuten lukea), mutta tieteen keksimisen seurauksena on aivan vääjäämätöntä, että evoluutio on synnyttänyt myös käsitteen nimike.

Olen näissä blogeissani käsitellyt asiaa suurin piirtein samalla tasolla kuin Esko Valtaoja omaa asiaansa ja leijunut itse avaruuspölyssä kertoessani nimikkeen hienouksista ja mahdollisuuksista pelastaa maailma. Viime kuukausina olen kuitenkin useamman kerran herännyt reaalielämän todellisuuteen nimike-käsitteen tietämyksen tasosta, joten ajattelin palata vielä aivan perusasioihin ja määritellä käsitteen nimike.

Otetaanpa käteen vaikka jokin esine siitä käden ulottuvilta, todennäköisesti kuulakärkikynä löytyy kaikilta (niin kauan kuin niitä vielä pöydällä lojuu ennen täydellistä elektronista vallankumousta).

Kynä

Mitä siinä näkyy: Ensinnäkin kynä itsessään on nimike. Sillä on todennäköisesti identifioiva tunnistekoodi, jolla kaupan kassa on sen tunnistanut, löytänyt järjestelmästä hinnan, ja samalla fiksu ERP-järjestelmä on vähentänyt myydyn kynän varastosta. Kynä on massatuote, joten nimenomaan sinun kynääsi tuskin tunnistetaan jälkeenpäin, mutta kylläkin todennäköisesti valmistuserä, jossa se on tuotettu.

Kynästä voi erottaa heti muitakin osia. Siinä on tietysti runko, joka on yleensä kaksiosainen ja liitetty toisiinsa kierreliitoksella. Molemmat osat ovat myös nimikkeitä, joilla on vastaavasti oma identifioiva tunniste. Tosin kauppa, joka myy kyniä ei todennäköisesti tiedä rungon tai sisältä löytyvän mustesäiliön nimikekoodia, mutta kynän valmistajalle ne ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta oikeat osat löytävät paikkansa kokoonpanossa ja logistiikkaketjussa.

Kynä.osina

Pyhä kolminaisuus

Tietojärjestelmille nimikkeestä riittäisi käytännössä pelkkä identifioiva koodi, mutta kun ihmiset joutuvat esimerkiksi vastaanottamaan nimikkeitä toimittajilta, olisi hyvä että nimikkeeseen liittyisi jokin selväkielinen tunniste, jotta tarkastaja voisi helposti todeta kyseessä olevan oikea tuote. Kun tähän lisätään se, että nimikkeet liikkuvat ympäri maailmaa ja niitä valmistetaan Kiinassa, varastoidaan Brasiliassa ja kokoonpannaan Virossa olisi myös hyvä, jos kuvaukset voisivat löytyä eri kielillä.

kieli

Mustesäiliöitä on saatavilla eri kokoisia ja ne voivat sisältää eri väristä mustetta. Suunnittelijan joka valitsee mustesäiliön suunnittelemaansa kynään, pitäisi pystyä valitsemaan juuri oikea mustesäiliö. Hänen pitäisi siis pystyä vertailemaan tarjolla olevien mustesäiliöiden tilavuutta sekä musteen väriä. Jotta tämä olisi mahdollista ja myös koneellisesti tehtävissä, pitää nimikkeeseen liittää nimenomaan kyseistä nimikettä kuvaavat ominaisuudet.

Nyt meillä on siis kaksi perusmääritelmää nimikkeellistämisestä hanskassa: 1. Nimikkeellä pitää olla identifioiva tunniste (koodi + kuvaus) sekä 2. sen ominaispiirteitä kuvaavat tiedot eli attribuutit. Hieman vaikeusastetta nimikkeellistämiseen tuo se tosiseikka, että esimerkiksi sähkömoottoria kuvaa täysin eri attribuutit kuin vaikkapa urakuulalaakeria.

nimike_yksiloiva

Esimerkiksi mustekynän mustesäiliön yksilöivä tunniste voi näyttää tältä…

nimike_ominaisuudet

…ja attribuutit tältä.

Nimike itsessään on vielä ”tyhmä” nimike, ja pääsääntöisesti tarpeeton, jos se ei liity mihinkään. Niinpä kun nimikkeet liitetään toisiin nimikkeisiin erilaisilla suhteilla eli relaatioilla esimerkiksi tuoterakenteiksi, alkaa syntyä tuoteinformaatiota, ja sitten aletaankin päästä itse asiaan, eli käsiksi liiketoimintahyötyihin ja mahdollisuuksiin.

Samainen mustesäiliö rakenteessa.

Samainen mustesäiliö rakenteessa.

Yksittäinen nimike muuttuu varaosaksi heti, kun sille annetaan tieto mihin toimitettuun lopputuotteeseen se liittyy, ja sen jälkeen sen materiaalinen arvo yleensä vähintään kaksinkertaistuu.

Nimikkeet ovat siis käytännössä osien ja tuotteiden nimeämisen yhteisiä sopimuksia. Ne voivat olla kansainvälisiä: on olemassa miljoonia standardisoitua tuotenimikkeitä. Tai ne voivat olla yrityksen sisäisiä, järjestelmällisiä prosesseja ja nimeämistapoja.

kieli3

Nimike on siis perusta lähes kaikelle! – Ja ihmettelenkin miksi Esko Valtaoja ei omista omaa lukua Kaiken käsikirjassa nimikkeelle.

Ei muuta kuin ylös ulos ja nimikkeellistämään!nimike1

– PDM Preacher

Mainokset

2 thoughts on “Mikä on nimike?

  1. Sain Valtaojan viikonloppuna luettua, joten nyt kehtaan viimeinkin kommentoida. Kirja muuten oli hyvä. Kiitos suosituksesta, vaikka se itse asiassa oli lukulistalla jo entuudestaankin.

    Tämä oli hyvä ja selkokielinen kuvaus nimikkeestä! Minunlaiselleni ummikolle kelpo konkretiaa.

  2. Päivitysilmoitus: Mikä ei ole nimike? | Tuotetiedon ytimessä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s