Etuja vai hyötyjä IT-järjestelmillä?

Tapasin tuossa juuri erään suurehkon suomalaisen, globaaleilla markkinoilla toimivan yrityksen CIO:n ja hän heitti mielenkiintoisen julistuksen: ”Meidän yrityksessä IT:n tehtävänä on kehittää järjestelmiä, joilla saadaan kilpailuetua markkinoilla – siis best practises tai toimintamallin kopiointi kilpailijalta ei riitä mihinkään .”

Aika virkistävä ja poikkeava kommentti aikana, jolloin päällimmäinen viesti on että hankitaan globaalisti markkinoitu vakio-ohjelmisto ja varmuuden vuoksi samanlainen kuin kilpailijoillakin jo on, jotta voidaan ulkoistaa ylläpito halvan kustannusten maihin samoille yrityksille, jotka ylläpitävät kilpailijoidemmekin ratkaisuja…

Syysalessa nyt parhaat tuotannosta poistetut koodirönsyt!

Jo kohtuullisen pitkän aikaa IT-maailmaa seuranneena olen havainnut, että trendit kulkevat siniaaltona äärimmäisyydestä toiseen. Välillä keskitetään, sitten hajautetaan, välillä asiakaskohtaisia täsmäratkaisuja ja taas yleisiä vakio-ohjelmistoja. Infrapuolella vaelletaan keskitetyistä tietokonekeskuksista työasemakohtaiseen prosessointiin. Tämän hetken trendi on siirtää kaikki numeronmurskaus työasemilta pilveen.

Olisiko aika taas kypsä asiakaslähtöisille ratkaisuille?

Maailma muuttaa koko ajan reunaehtoja, joten vanhat toimintamallit eivät sellaisenaan ole kopioitavissa. Pilvestä saatavaa laskentakapasiteettiakaan ei enää tuoteta entistä suuremmalla supertietokoneella vaan verkottamalla halpoja PC:itä  (esim. Google). Täysin asiakaskohtaisen IT-ratkaisun haaste nykypäivänä on se, että erittäin harvassa busineksessa löytyy itsenäistä yritystä, jonka käsissä olisi koko arvontuottoprosessi, vaan liiketoiminta syntyy verkostoissa ja tehokkuus syntyy siitä, miten tieto liikkuu toimijoiden välillä ja miten koko verkosto pystyy reagoimaan muutoksiin.

Asiakaskohtainen ratkaisu voisi siis olla nykypäivänä verkostokohtainen ratkaisu. Idea kuulostaa houkuttavalta, koska esimerkiksi järjestelmiä, jotka hoitaisivat sujuvasti tuotemuutosprosessin koko verkoston läpi, ei kentältä löydy.

Lähestymistavan hankaluus taas tulee siinä, että verkosto elää koko ajan ja toisaalta verkoston osapuolet toimivat samaan aikaan useissa verkostoissa.

Ja loppukädessä palataan peruskysymykseen: kuka maksaa?

Mutta sinänsä tuota CIO:n kommenttia kannattaa pohtia tarkkaan. Väitän, että suurimmissa osissa yrityksiä IT-investoinneilla tavoitellaan hyötyä omassa liiketoiminnassa, ei toimintaetua markkinoilla.

Juuri päättyneillä Alihankintamessuilla ajauduin Tekesin järjestämään seminaariin. Mielenkiintoinen esitys oli Asoman case-esimerkki  siitä, miten muovituotealihankkija voi IT-järjestelmällä luoda alalle täysin uuden liiketoimintamallin ja erottua kilpailijoista positiivisesti. Toivottavasti tulevaisuus osoittaa, että satsaus oli kannattava.

Oma yhteenveto

Tee niin tai näin mutta älä unohda, että kaikkien tietojärjestelmien hyvyys perustuu niissä käsiteltävän tiedon laatuun. Nimike on verkostojen ainoa yhteinen kieli, joten satsaa siihen. Tietojärjestelmiä voidaan aina kehittää trendien mukaisesti hyvän tiedon päälle.

– JukkaS

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s