Baabelin tornin seuraukset

Heti vedenpaisumuksen jälkeen Nooan jälkeläiset tunsivat maailman olevan yhdistynyt, yksimielinen ja yksikielinen ja koska ”maailma oli tässä”, he päättivät tehdä tornin, jolla ylletään taivaaseen. Tästä eivät tietyt tahot pitäneet ja rangaistukseksi hajottivat kansat ja sekoittivat kielet. Tähän päivään saakka ollaan hyvin pärjätty omien kansojen kanssa, omissa valtioissa, omalla kielellä. Nooan poikien yltiöpäisyyden laskua ollaan ryhdytty maksamaan vasta aivan viime vuosina, kun maailma ja business on globalisoitunut.

Yhteiseksi maailmankieleksi ollaan ajamassa englantia, etenkin kun Puolassa 1800-luvulla kehitetty esperanto ei kuitenkaan ole päässyt valtavirran suosioon.

Yhteisen kielen puutteen ongelmat kumuloituvat tietojärjestelmissä – varsinkin kun eri kulttuureissa kehitettyjä järjestelmiä ja dataa aletaan yhdistää – ja aiheuttavat konkreettisia kustannuksia, kun ostaja luulee ostavansa eri tavaraa kun mitä myyjä on myymässä.

Henkilökohtaisesti olen valmis antamaan ihmisille valinnanvapauden millä kielellä he hoitavat sosiaalisia suhteitaan ja pidän myös hyvänä, että eri kulttuurien ja kielten rikkaus säilyy yhteiskunnassa, mutta globaaliin business-ekosysteemiin ehdotan yhteiseksi kieleksi nimikkeitä.

Nimike – yhteinen kieli

Nimikkeet ovat valmistusteollisuuden hankinta- ja alihankintaverkostojen yhteistä kieltä. Kun kaikki käyttävät kieltä samaan tapaan, verkoston eri solmukohdissa olevat ihmiset ja järjestelmät ymmärtävät toisiaan. Laadukkaat nimikkeet tekevät tiedosta siirrettävää, jäljitettävää ja korvattavaa.

Nimike on maailmankieli

Nimiketiedon määrittämiseen on toimialakohtaisia standardeja, joista yleisesti hyväksytyt termit ja niiden kielikäännökset löytyvät. Standardien ongelma on perinteisesti ollut se, että ne ovat liian laajoja ja perustuvat ”kirjakieleen” kun taas jokaiseen yritykseen on kehkeytynyt oma slanginsa, jota on huomattavasti coolimpi käyttää.

Olin 80-luvun puolivälissä toteuttamassa hydrauliikka- ja pneumatiikka-alan sanastoa SFS-ISO-5598. Projektissa käännettiin vastaava ISO-standardi suomeksi ja siinä yhteydessä törmäsin jo ongelmaan, että standardista silloisessa työpaikassani käyttökelpoisia termejä oli ehkä 10% ja siitä puuttui huomattava osa omista erikoistermeistä.

 Mutta globaalin ekosysteemin aikakaudella paikalliset slangit on pakko unohtaa ja hyödyntää standardeja, muuten kommunikointi eri kulttuurien välillä on mahdotonta.

Standardit kunniaan

Yritysten konsolidoitumisen suurimpia haasteita on nimenomaan yhteisen kielen löytäminen. Vääntö on loputonta, jos yritetään ajaa jonkun yksittäisen paikkakunnan omia termejä globaaliin käyttöön: aina löytyy joku yksikkö, jonka mielestä heillä on paremmat sanastot. Ainoa tapa saada yhtenäisyyttä aikaan on tukeutua ulkopuoliseen ”auktoriteettiin” esim. ISO-standardeihin, jotka ovat kaikkien mielestä ”yhtä huonoja”.

Koska nimiketiedot eivät kuitenkaan koskaan ole täydellisiä, tulevat standardit taas apuun. ISO 8000 määrittää yhtenäisen tavan kysyä lisätietoja, niin että kysyjä ja tiedon luovuttaja voivat olla varmoja tiedon oikeellisuudesta. ISO 8000:n yhteydessä tuotettu eOTD-termistö käsittää jo nyt noin 1,5 miljoonaa termiä (tai siinä yhteydessä konseptia), joten sieltä on hyvä ammentaa, ja jos sopivaa ei löydy, voi ehdottaa oman termin, joka tulee sitä kautta yleiseen käyttöön.

Nimike yhteisenä kielenä siis määrittelee termit eli kuvauskentät, luokittelutiedot raportointeja varten sekä itse nimikkeen ominaisuuksia kuvaavat attribuutit – nimikkeen koodaus ei ole oleellista.

Lopuksi voisi heittää yleisen tilastokysymyksen: Kuinka moni hyödyntää jo jotain kansainvälistä standardia nimikkeiden kuvausten määrittämiseen – edes osittain?

Tässä jo hieman raamatullisia viitteitäkin (sallittakoon näin pääsiäisen jälkitunnelmissa) sisältänyt huhtikuun saarna. Aamen.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s