Tekoälyn aika?

Älypuhelinten myötä on ollut hienoa havaita myös tekoälyn tulleen kuluttajien yleiseen käyttöön. Mobiiliapplikaatiot kuten iPhonen Siri ja Androidin Iris ovat tuoneet luonnolliseen kieleen perustuvat, ääniohjatut haut vähintäänkin mielenkiintoa herättävinä ”show-off”-välineinä kadunmiesten saataville.

Sinänsä mitään uutta nämä applikaatiot eivät tarjoa, mutta alustojen laaja levinneisyys luo illuusion jostakin mullistavasta innovaatiosta. Ihmiset ovat tietämättään jo vuosia, oikeastaan vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja käyttäneet tekoälyä sisältäviä ohjelmia ja laitteita.

Tekoälyn juuret juontavat kauas historiaan. Kreikan mytologiasta löytyy seppäjumala Hefaistoksen pronssinen robotti Talos . Mary Shelleyn Frankenstein voidaan mieltää eräänlaiseksi tekoälyksi. Filosofit ja matemaatikot kautta aikojen ovat pohtineet logiikkaa, muodollista päättelyä, joka muodostaa tekoälyn koko pohjan (tämän saman logiikan pohjalta on rakennettu myös laite jolla luet tätä kirjoitusta, BTW).

Robottikäsi

Mullistusta tekoälyssä ja sen käytössä it-maailmassa on tapahtunut paljon, minkä osoituksena voidaan ajatella juuri Siriä tai Iristä. Enää ei tyydytä SQL-sovellusten yksinkertaiseen ja kohtuullisen monotoniseen Boolen algebraan, vaan ratkaisua haetaan kvanttityyppisestä, vähemmän mustavalkoisesta maailmasta jossa vivun asento on muutakin kuin päällä tai pois. Toki kvanttiajattelukaan ei ole aukotonta, kuten Schrödingerin kissa osoittaa. Moneen tarkoitukseen kuitenkin ”agnostinen” suhtautuminen on tehokkaampaa kuin vain kahden mahdollisuuden ”gnostinen” pohdinta. Kvanttiajattelun ja tekoälyn suhde tässä yhteydessä on kuitenkin melko löyhä: valtaosa tekoälystä nojaa edelleen perinteiseen on/off-maailmaan. Yhteys tai yhtäläisyyttä kuitenkin on.

Tekoälyn sovellutukset ovat rajattomat, riippuen mitä tekoälyksi mieltää. 1950-luvulla kallis tekoäly saattoi olla OCR (Optical Character Recognition) -sovellus joka nykyään on olennainen osa jokaista kuvanlukuohjelmaa. Xbox360-konsolin Kinect on pitkällisen tekoäly-tutkimuksen tulos. Turingin kehittelemä laite (joka nykyään tunnetaan tietokoneena) on pohjimmiltaan tekoälyä hyödyntävä laite.Suuri nippu nollia ja ykkösiä, synapseja, joilla aivoja ohjataan.

Tekoälykästä tuotetietoa

Miten tämä kaikki liittyy tuotetietoon? Vastaus on simppeli. Tuotetiedon ytimessä on sekä yksinkertaista tekoälyä että monimutkaista kertaluonteista tekoälyä. Yksinkertainen tekoäly voi olla vaikkapa järjestelmän osa, jonka tehtävänä on tutkia tuoteinformaation muutoksia ja notifioida muutoksista käyttäjiä, jotka ovat niistä kiinnostuneita. Järjestelmän hakuominaisuudet ehdottavat samankaltaisia hakusanoja, tarjoavat haunaikaisesti sanoja, joilla tietoa löytyy. Hakevat siis muutoksia, joita tietorakenteissa on tapahtunut, ja monta muuta asiaa jotka eivät sinänsä tunnu merkilliseltä, mutta ovat kuitenkin juuri sitä yksinkertaista tekoälyä, jonka tarkoitus on helpottaa käyttäjän tekemistä.

Monimutkaisemman tekoälyn esimerkkejä järjestelmissä on joitakin, mutta kuitenkin ehdottomasti liian vähän. On automatiikkaa, jonka avulla nimikkeiden, tuotteiden, objektien (tai miten niitä halutaankaan kutsua) tietoja muutetaan tai tietojen puhdistetaan käyttäen ennalta-asetettuja sääntöjä. Algoritmejä hyväksikäyttäen yhdenmukaistetaan dataa jossa on karkeita vastaavuuksia.

Kun tietomalli ei ole oikein...Entä jokin vielä monimutkaisempi? OIKEA tekoäly? Koska sitä saadaan? Vastausta minulla ei ole, mutta henkilökohtainen TODO-listani sisältää kohdan ”Rakenna tekoäly”. Rakenna järjestelmä, joka oppii ymmärtämään semanttisuuden hienovaraiset vivahteet, ymmärtämään kontekstit, tajuaa yksittäisten termien antonyymit, holonyymit, hyperonyymit, hyponyymit, meronyymit, paronyymit ja synonyymit. Tuo taitaa silti olla vielä pitkällä tulevaisuudessa mutta Semanttinen Seikkailu jatkukoon ja toivottavasti joku saa helpotusta Tuoteosista sekä moduuleista, joita tämän kieliopin viidakkoharhailijan toimesta syntyy. They are allready out there.

– Juha –

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s