Seitsemän kuolemansyntiä

Hyllystä tarttui käteen vanha kirja ”Anti-patterns: Refactoring Software, Architectures, and Projects in Crisis”. Varsinkin ohjelmistokehityksen parissa työskentelevän kannattaa tähän perusteokseen tutustua, sieltä saattaa löytyä syitä kävellä tuijottamaan itseään vessan peilistä.

Kirjassa esitellään ongelmien perimäisiksi aiheuttajiksi seitsemän kuolemansyntiä. Voisiko näistä perisynneistä johtaa myös järjestelmähankkeiden ongelmien syitä?

7 sins

1. Kiire

Kiirehän on aina, deadline jyskyttää päälle koko ajan. Tietysti hyvin suunniteltu aikataulutus tuo projektille tarvittavaa ryhtiä. Synniksi kiire muuttuu siinä vaiheessa, kun tehtäville ei anneta niiden vaatimaa aikaa ja puristetaan hatusta vedettyyn aikatauluun taskit kohdalleen luottaen tekijöiden sankarillisiin yksilösuorituksiin. Tälläinen toimii kerran ja kaksi, ehkä kolmekin jos tekijää oikein kehutaan, mutta sitten se on siinä.

2. Välinpitämättömyys

Välinpitämättömyys voi ilmetä monellakin tavalla. Esiintuleva ongelma siirretään syrjään analysoimatta sen kriittisyyttä, koska se ei oikein tunnu osuvan kenenkään osapuolen vastuualueelle. Toimintatavoissa on ongelmakohtia, mutta muutosta ei saada aikaan , koska ’aina on tehty näin’.

3. Ahdaskatseisuus

Ahdaskatseisuus ja näköalattomuus johtuu pitkälti muutoksen pelosta. Järjestelmähankkeet, yllättäen, aiheuttavat usein muutoksia. Muutoksen pelko aiheuttaa usein tunnepohjaista vastustusta, pelkoon reagoidaan vihamielisesti. Jos jättää muutosvastarinnan huomioimatta, se potkaisee vähintään nilkkaan myöhemmin.

4. Laiskuus 

Laiskuudesta löytyy varmasti esimerkkejä. Jos projektipalaverissa joku sanoo, että ”en usko että sitä XXX tarvitsee tehdä”, ja tuo XXX asia on sinun vastuualueellasi, niin herätys! Jollain tavalla joudut tämän asian hoitamaan myöhemmin ja yleensä alkuperäistä suuremmin kustannuksin. Tässä kohdassa tuntuisi avainsanoja olevan QA, muutoksen hallinta ja lisensointikysymykset.

Usein törmää myös siihen, että jätetään ratkaisu puolitiehen. Ajatellaan, että tehdään ensi vaiheessa vain välttämätön ja loput joskus myöhemmin. Sitä myöhemmin ei koskaan tule. Samalla on kuitenkin tiedostettava, että tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla, kuten täydellisyyden tavoittelulla (ks 5. Ahneus).

5. Ahneus

Ahneudessa mikään ei tunnu riittävän. Ahne haluaa vain lisää, vaikka sitä ei muillakaan olisi, eikä missään nimessä luovu omastaan toisen tai yhteiseksi hyväksi.  Järjestelmähankkeiden kohdalla ahneus esiintyy keskittyminä. Toimintoja ja prosesseja keskittyy kokonaisarkkitehtuurissa järjestelmäkartassa yhteen paikkaan. Ydinprosessien ja -toimintojen kohdalla tämä saattaa olla mielekästä ja tietoinen valinta, mutta seuraukset on syytä tiedostaa.

6. Tietämättömyys

Tietämättömyys tuntuu tulevan vastaan päivittäin. Nykymaailman informaatiotulvassa ja muutosten määrässä on oma haasteensa pitää osaaminen ajan tasalla. Kerran hyväksi koettu ratkaisu saattaa olla vanhentunut ja parempaa olla jo tarjolla. Toisaalta uusin teknologia ja innovaatio ei välttämättä ole aina alkumetreillään ihan paras ratkaisu. Oman ajantasaisen ratkaisupakin hallinta on tänä päivänä onnistumisen edellytys.

7  Ylpeys

Tästä löytyy varmasti esimerkkijä ja sudenkuoppia. Kuvitellaan perusteettomasti, että kyllä osaamista löytyy, uskotaan sokeasti omiin kykyihin, kuvitellaan datan laadun ja tietomallien olevan täydellisiä ja aukottomia. On eri asia luulla tietävänsä kuin tietää tietävänsä.

Teologiassa yhtenä synnin tunnusmerkkinä pidetään tietoisuutta väärin tekemisestä. Tässä yhteydessä tiedon puute on kuitenkin nähtävä yhtenä syntinä. Toisaalta tiedon haalimisen riivaamana ajautuu helposti ahneuden syntiin, johtaa kiireen kautta välinpitämättömyyteen ja ahdaskatseisuuteen. Samoin käy jos osaamisen kehittäminen laiminlyödään kiireen välttämiseksi ja laiskuuden vuoksi – päädytään helposti ahdaskatseisuuden ja ylpeyden synteihin, joissa oma osaaminen ja toiminta nähdään ainoana olemassa olevana  ratkaisuna ja palvotaan sitä kultaisena vasarana ja kaikki ongelmat ovat nauloja.

Näiden seitsemän kuolemansynnin välttäminen näyttäisi tarkoittavan yleisesti kohtuullisuutta ja kokonaisuuden huomioimista. Osa-optimointi ja yhteen asiaan keskittyminen johtaa syntiin ja kadotukseen, näin mahtipontisesti sanottuna. Jos esimerkiksi Six-Sigma yleensä pyrkii estämään osa-optimointia, niin missähän on tapahtunut virhe, jos kuudella koitetaan korjata seitsemää. Puuttuuko Six-Sigmasta jotain vai onko seitsemässä kuolemansynnissä jotain liikaa. Palataan tähän numerologiaan tuonnempana

– Software Samurai –

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s