Mitä nimike maksaa?

Ensin tulee tietenkin tarkentava kysymys: ”Mitä nimikettä tarkoitat?”.  Sen jälkeen kysymykseen vastataan 100% varmuudella joko kertomalla myyntihinta tai ostokustannukset. Jos puhutaan omavalmisteisesta nimikkeestä, ollaan jo askeleen tarkempia ja lasketaan materiaali- ja työkustannukset – voipa joku jyvittää työkalukustannuksiakin nimikkeelle.

Nimikekustannus nähdään perinteisesti vain suorina kustannuksina. Tietojärjestelmien aikakaudella pitäisi ymmärtää myös se, että jos nimikettä yleensä voidaan hyödyntää suunnittelussa, valmistuksessa, logistiikassa tai "Nimikenääri"palveluliiketoiminnassa, merkittävä painoarvo prosessin tukemiseen tulee nimikkeen tiedoista – informaatiosta eli siis viimekädessä datasta, jolla se on eri järjestelmiin kuvattu.

Vanha kunnon Metalliteollisuuden keskusliitto MET (rest-in-peace) sivusi varovasti aihetta jo aivan 80- ja 90-lukujen taitteessa. Erilaisten tutkimusten pohjalta päätyivät siihen, että nimike maksaa 1500 mk vuodessa. Siis siksi, että se on järjestelmissä; sillä on varastopaikka, jonka vuoksi se pitää inventoida jne.

Ja hinta nousee…

Hieman pidemmälle menivät jenkeissä Zenger ja Cafone tutkimuksessaan ”Economic Justification for Part Number Reduction During Product Design”. Siinä lähtökohtana oli DFMA –suunnittelu (Design for Manufacturability and Assembly) ja se, kannattaako mieluummin käyttää kalliimpia  monikäyttöisiä komponentteja, jotka toiminnallisuudellaan korvaavat esimerkiksi viisi halvempaa komponenttia.

He lähtivät suunnittelemaan kustannusrakennetta, joissa perinteisten materiaali-, työvoima- ja työkalukustannusten oheen määriteltiin kuusi kustannuskategoriaa:

  1. Tuote- ja prosessisuunnittelu
  2. Tuotanto
  3. Kuljetus ja varastointi
  4. Laatu
  5. Tiedonkäsittely
  6. Yleiskustannukset

Jokainen osasto siis arvioi omista lähtökohdistaan kustannukset uudelle nimikkeelle . Lopputuloksena päästiin eräässä keskisuuressa konepajassa nimikkeen yleiskustannukseen $9437.

No, totuus on varmaan jossain tuossa välissä ja riippuu erittäin paljon yrityksen toimintamallista ja käytettävistä järjestelmistä – jotkut ERP-järjestelmät vaativat nimikkeelle 500 attribuuttia, jotkut selviävät vähemmällä.

Puhutaan kuitenkin sen verran merkittävästä kustannuksesta, että on ihme, ettei sen hallintaan ole löytynyt kiinnostusta. Vai olisiko kyse työkalujen tai menetelmien puutteesta.

Tieto on tuote

Paras tapa lähestyä asiaa on mielestäni hyväksyä se, että jokaiseen yrityksen nimikkeeseen liittyy toinen nimike – informaationimike. Sitä voidaan käsitellä aivan samoin menetelmin kuin fyysistä nimikettä eli perinteisin tuotehallinnan keinoin.  Myös tiedolla on elinkaari, hankinta- ja ylläpitokustannukset sekä erilaisia laatuvaatimuksia. Kustannukset elävät elinkaaren mukana, ja kun tieto käsitellään tuotteena, voidaan myös helpommin asettaa tavoitteita tiedon kustannusten pienentämiseksi tai vastaavasti lisäämällä investointia tiedon laatuun saadaan fyysisen nimikkeen kustannuksia pienennettyä.

Miltä kuulostaa, onko Teidän yrityksessänne mietitty tietoa tuotteena? Vai onko nimikeinformaation kustannuksia yleensä noteerattu?

Jukka

PS. Jos edellinen blogi Keisarin uusista raporteista tuntui pelkältä tsoukilta, voi saman asian  lukea tieteellisemmässä kontekstissa esim. Peter Aikenin esityksistä .

Mainokset

3 thoughts on “Mitä nimike maksaa?

  1. Hei,
    Jos kustannus ajatellaan siten että yrityksestä virtaa rahaa ulos, niin mitä kustannuksia nimikkeen luonti synnyttää?
    -nousiko jonkun palkka? tekikö joku ylitöitä nimikkeen luomiseksi?
    -tietojärjestelmästä? jos kovalevytila loppui ja joudutaan ostamaan lisää levytilaa?
    -varastointikustannukset? tarvittiinko uusi varasto?

  2. No tämä on hyvä käytännön kommentti, mikä kannattaa pitää mielessä aina kun tehdään säästöihin perustuvia investointilaskelmia. Eräässä yrityksessä oli kulttuuri, että aina kun esitettiin investointia ja perusteltiin, että säästetään esim. kaksi henkilötyövuotta, niin liitteenä piti esittää nimilista – ketkä lähtee.

    Toisaalta aika moni yritys on ulkoistanut nimikkeiden perustamistyön ERP:iin sekä toisaalta nimikkeitä voidaan ”imuroida” erilaisista maksullisista palveluista. Tällöin päästään kyllä käsiksi suoriin kassavirtaan vaikuttaviin kustannuksiin.

  3. Tuo nimilista on hyvä esimerkki – miksi säästettäisiin henkilökuluissa jos palkkakustannukset kuitenkin pysyvät samana.

    Jos nimikkeiden perustaminen on ulkoistettu esim. ostopalveluna, niin silloin voidaan selkeästi osoittaa nimikkeen hinta. Jos taas nimikkeen perustaminen on yrityksessä jonkun tehtävä esim. ostossa niin mikä on perustamisen hinta? Onko mielekästä jakaa työntekijän palkka perustettujen nimikkeiden määrällä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s