Tuotteistamisesta tehoa vai tuhoa?

Tuotteistamisen nimeen on vannottu pitkään. Sen avulla saadaan tekeminen jämäkäksi ja sähläystä vähennettyä, ja onhan se tuotetiedon parissa työskenteleville elinehto. Tämän päivän käsityksen mukaan melkein mitä tahansa voidaan tuotteistaa, terveydenhuoltopalveluista paperikoneiden huoltoon. Raili Leino olisi tuotteistamassa 16.6. Tekniikka & Talous -lehden kolumnissa myös suomalaiset mustikat.  

Mutta miten tuotteistettu palvelu kuvataan? Yleensä tekstidokumenttina. Wordillä saadaan pienellä vaivalla laadukkaan näköisiä palvelukuvauksia. Tekstin sekaan voidaan liittää helposti kuvia sekä taulukoita. Boldauksella ja alleviivauksella voidaan vielä korostaa tärkeitä asioita.

Piirustusparadigma

Jotenkin tuntuu siltä, että ollaan samassa tilassa kuin 80-luvulla, jolloin fyysiset tuotteet kuvattiin pelkästään piirustuksilla ja vannottiin Aimo Peren (1921-2010, rest-in-peace) nimeen. Jos todella halutaan palata tuohon aikaan, niin loistavia tuotteistusmalleja kannattaa etsiä ehkäpä oudolta tuntuvalta alueelta. Vanhoja arkistoja kotona siivotessani käteeni tarttui RauK:n aikainen maastovihko vuodelta 1980. Selailin sitä silmät pyöreinä – puolustusvoimathan on ollut aivan edelläkävijä palveluiden tuotteistamisessa.

Palvelukuvaus armeijan tyyliin

Esimerkkinä vartiopalvelujen tuottamiseen tehty selkeä palvelukuvaus, jolla palvelun tuottaja pystyy toimimaan yksiselitteisesti ja jonka avulla palvelu voidaan käynnistää erittäin nopeasti sekä viestintä tuottajan ja tilaajan välillä hoitaa yhdellä käskyllä.

Muutoshallinta pullonkaulana

Puolustusvoimilla on toimiva komentoketju, jonka avulla tietyn palveluelementin, esimerkiksi tunnussanan vaihto, voidaan suorittaa tehokkaasti. Mutta mietitäänpä tilanne, jossa Wordillä tehdyissä palvelukuvauksissa on sovittu vaikka palvelun vasteajaksi 2 tuntia, ja käytännössä todetaan, että sen  toteuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, vaan se pitäisi yrittää muuttaa vaikka neljäksi tunniksi. Palvelukuvauksista on tehty erinäinen määrä palvelusopimuksia – jotka nekin ovat tekstidokumentteja. On siis selattava kaikki palvelukuvaukset ja sopimustekstit läpi ja etsittävä viittaukset kahden tunnin vasteaikoihin, revisioitava kaikki palvelukuvaukset jotta perälauta saadaan suljettua ja yritettävä ottaa yhteyttä sopimusasiakkaisiin ja neuvoteltava muutos voimassaoleviin sopimuksiin. Vanhempi lukijakuntaa muistaa hyvin piirustustransparenttien rapsutukset…

Ei siis tyydytä pelkästään tuotteistamiseen…

Mikäli palveluelementit olisi nimikkeellistetty ja palvelukokonaisuus koottu  rakenteisesti – kuten mekaaniset tuotteet nykypäivän PDM-järjestelmissä – voisi 2 tunnin vasteaikanimikkeen käyttökohteet selvittää yhdellä kyselyllä tietojärjestelmästä, muutokset tehtäisiin yhteen kertaan ja vyörytettäisiin hallitusti käyttökohteisiin. Voimassaolevat sopimukset pitää tietysti edelleen yrittää hoitaa.

Ei siis tyydytä pelkästään tuotteistamiseen vaan pyritään nimikkeellistämään – näin saadaan myös tietojärjestelmät hyötykäyttöön ja tehostamaan toimintaa.

Yksinkertaista vai onko?

– Jukka

Advertisements

2 thoughts on “Tuotteistamisesta tehoa vai tuhoa?

  1. Päivitysilmoitus: More Sales! « Tuotetiedon ytimessä

  2. Päivitysilmoitus: Q3/2011 Top 3 artikkelit « Tuotetiedon ytimessä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s